Database release:
SDF
NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM

For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)

TABLE OF CONTENTS

1. SITE IDENTIFICATION

Back to top

1.1 Type

B

1.2 Site code

FI0100050

1.3 Site name

Haaviston alueet

1.4 First Compilation date

1996-09

1.5 Update date

2018-12

1.6 Respondent:

Name/Organisation:Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Address:               
Email:
Date site proposed as SCI:1998-08
Date site confirmed as SCI: No data
Date site designated as SAC:2015-04
National legal reference of SAC designation:Asetus 354/2015

2. SITE LOCATION

Back to top

2.1 Site-centre location [decimal degrees]:

Longitude:24.400800
Latitude:60.534400

2.2 Area [ha]

59.0000

2.3 Marine area [%]

0.0000

2.4 Sitelength [km]:

0.00

2.6 Biogeographical Region(s)

Boreal (0.00 %)

3. ECOLOGICAL INFORMATION

Back to top

3.1 Habitat types present on the site and assessment for them

Annex I Habitat types Site assessment
Code PF NP Cover [ha] Cave [number] Data quality A|B|C|D A|B|C
      RepresentativityRelative SurfaceConservationGlobal
3160  info      0.00 
3260  info      0.3  0.00 
7160  info      0.6  0.00 
7230  info      4.4  0.00 
8220  info      13.6  0.00 
9010  info      0.00 
9050  info      8.6  0.00 
9080  info      0.9  0.00 
9180  info      2.8  0.00 
91D0  info      6.2  0.00 
  • PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
  • NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
  • Cover: decimal values can be entered
  • Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)

3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them

Species Population in the site Site assessment
G Code Scientific Name S NP T Size Unit Cat. D.qual. A|B|C|D A|B|C
      MinMax  Pop.Con.Iso.Glo.
P6216Hamatocaulis vernicosus           
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
  • Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)

3.3 Other important species of flora and fauna (optional)

Species

Population in the site

Motivation

Group CODE Scientific Name S NP Size Unit Cat. Species Annex Other categories
     MinMax C|R|V|PIVVABCD
Anacaena globulus                   
Bacidina arnoldiana                   
Fu  Bovista paludosa                   
Carex appropinquata                   
Carex heleonastes                   
Catapyrenium psoromoides                   
Conocephalum salebrosum                   
Crunoecia irrorata                   
Dactylorhiza incarnata subsp. incarnata                   
Endocarpon adsurgens                   
Epipactis palustris                   
Epipogium aphyllum                   
Gyalecta geoica                   
Leptogium cyanescens                   
Lobaria scrobiculata                   
Moerckia hibernica                   
Neckera pennata                   
Sycorax silacea                   
Trichocolea tomentella                   
Ulmus glabra                   
Ulomyia cognata                   
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, Fu = Fungi, I = Invertebrates, L = Lichens, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • CODE: for Birds, Annex IV and V species the code as provided in the reference portal should be used in addition to the scientific name
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting, (see reference portal)
  • Cat.: Abundance categories: C = common, R = rare, V = very rare, P = present
  • Motivation categories: IV, V: Annex Species (Habitats Directive), A: National Red List data; B: Endemics; C: International Conventions; D: other reasons

4. SITE DESCRIPTION

Back to top

4.1 General site character

Habitat class % Cover
N066.00
N0731.00
N168.00
N1732.00
N2223.00

Total Habitat Cover

100

Other Site Characteristics

Karkkilan itäosassa, Haaviston kylässä sijaitseva Natura-alue, joka koostuu seitsemästä erillisestä osasta. Haaviston seutu on kasvillisuudeltaan poikkeuksellisen rehevää, ja Natura-alueelle sijoittuvat Uudenmaan parhaimpiin kuuluvat lettosuot, lähteiköt ja vuorijalavalehto. Pohjoisin osa-alue on Kivilammin lounaispuolisessa laaksossa sijaitseva kostea tervaleppäluhta. Luhta on luonnontilainen, ja puustossa esiintyy myös melko runsaasti saarnea. Päällinen-lammen rantasuot muodostavat toisen osa-alueen. Suot ovat pääasiassa edustavaa lettonevaa sekä itäosaltaan myös lettorämettä. Lajistossa on uhanalaisia ja harvinaisia lettokasvilajeja. Päälliseltä itään sijaitsee kolmas osa-alue, Iilammin suot. Alue ulottuu Iitalammin itäpäästä Kyröinsuon länsilaitaan. Alueella on luonnontilaisia, erittäin edustavia lettosoita, jotka edustavat useita eri lettotyyppejä. Kasvilajisto on Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueeseen kuuluu myös pieni korpisaareke sekä vanhan metsän saareke, jossa on edustavia kalkkilohkareita. Iilammilta etelään, Karkkilan keskustaan johtavan tien eteläpuolella sijaitsee neljäs osa-alue, Kolkanhaavistonnummen lähteikkö. Runsasvetiset lähdepurot ja lähteiköt sijaitsevat etelään viettävässä harjunrinteessä. Alue ei ole täysin luonnontilainen, mutta osa lähteiköistä on säilynyt erittäin edustavina. Kasvilajistossa on uhanalaisia lajeja. Alueella on myös pieni lettosuo. Viides osa-alue sijaitsee Haaviston kylätaajaman tuntumassa Parsilanjärven eteläpuolella. Parsilanjärvestä laskevan, vuolaasti virtaavan Sitinojan varsilla on erittäin edustavaa vuorijalavalehtoa. Jalavat ovat vanhoja ja hyvin kookkaita, ja niiden rungoilla kasvaa uhanalaista epifyyttisammalta. Lehto on myös pohjakasvillisuudeltaan arvokas, ja arvoa lisää luonnontilaisessa uomassaan virtaava Sitinoja, jonka purokivillä kasvaa uhanalaista sammal- ja jäkälälajistoa. Eteläisimpänä sijaitsevat kuudes ja seitsemäs osa-alue, Koirakallio ja Herneojankallio. Haaviston pyrokseenigneissialueella on useita arvokkaita kallioalueita, joista nämä ovat merkittävimpiä. Etenkin Koirakalliolla on erikoista, ravinteisuutta osoittavaa seinämäkasvillisuutta, jossa on uhanalaisia jäkälä- ja sammallajeja. Haavistossa on ollut useita muitakin kasvillisuudeltaan hyvin arvokkaita suo- ym. Alueita, mutta suuri osa niistä on muuttunut ojitusten ja hakkuiden seurauksena.

4.2 Quality and importance

Haaviston Natura-alue on luonnoltaan hyvin monipuolinen kokonaisuus ja tärkeimpiä uhanalaisten kasvilajien esiintymisen keskittymiä Uudellamaalla. Luontodirektiivin luontotyyppejä esiintyy alueella useita, ja ne ovat täällä hyvin edustavia. Myös luontodirektiivin kasvilajeja tavataan alueella. Suot Alueella ovat Uudenmaan edustavimmat lettosuot. Letot ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia suotyyppejä. Haavistolla esiintyy luonnontilaisina useita eri lettotyyppejä, joten kokonaisuus on erittäin arvokas. Paras lettoalue on Iilammin suot. Iitalammin itäpäässä on järviruokovaltaista avolettoa, Iilammin ympärillä lettonevaa ja Vähäsuolla varsin laajalti lettorämettä ja lettokorpea. Alueelta on tavattu mm. luontodirektiivin liitteen laji, kiiltosirppisammal (Drepanocladus vernicosus) Alueella esiintyviä muita uhanalaisia lajeja ovat lettotuhkelo, punakämmekkä, nuijasara, röyhysara, lettovilla ja sykeröpiippo. Muuta lettolajistoa edustavat mm. vilukko, soikkokaksikko, keltasara, hernesara sekä useat lettosammalet. Myös kahdella muulla osa-alueella on lettoa. Päällinen-lampea ympäröi kauttaaltaan lettonevareunus, joka lammen itäpäässä vaihettuu lettorämeeksi. Alueella esiintyviä uhanalaisia lajeja ovat nuijasara, punakämmekkä, lettovilla, röyhysara, sykeröpiippo, matosammal, pohjansirppisammal ja lettokilpisammal. Muuta lettolajistoa edustavat mm. äimäsara, keltasara ja hernesara. Myös Kolkanhaavistonnummen lähteikköalueen lounaisosassa on pieni lettokorpi ja avoletto, jonka lajistoon kuluvat mm. lettovilla ja sykeröpiippo. Kolkanhaavistonnummen osa-alueella esiintyy luontotyyppiä lähteet ja lähdesuot erittäin edustavana. Alueella on useita lähdepuroja, joista tosin kaikki eivät ole enää luonnontilaisia. Myös hakkuut ovat muuttaneet luonnontilaa, mutta jäljellä on vielä hyvin arvokkaita osia. Uhanalaista lajistoa edustavat punalatva (ainoa lähteikköesiintymä Suomessa), tuoksumatara, harsosammal ja lehtohavusammal . Alueella esiintyy runsaasti vaateliasta lehto-, lähteikkö- ja lettolajistoa. Alueelle tulisi laatia ennallistamissuunitelma. Metsät Parsilanjärven eteläpuolella Sitinojan varsilla on erittäin edustavaa raviini- ja rinnelehtoa. Tämä lehtotyyppi on Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajoilla ja siten hyvin harvinainen. Lehdon pohjoisosassa vuorijalava on pääpuulajina. Suurten jalavien rungoilla kasvaa haapariippusammalta. Lehto on pohjoisosiltaan hyvin jyrkkärinteinen ja luonnontilainen. Vaateliasta lehtolajistoa edustavat mm. korpinurmikka, lähde- ja lehtotähtimö, imikkä, humala, pähkinäpensas, lehmus ja vaahtera. Kotkansiipi on hyvin runsas Sitinojan rannoilla. Lehto rajautuu etelässä voimakkaasti harvennettuun hybridihaavikkoon, joka on rajattu pois Natura-alueesta, vaikka se kuuluukin valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Myös Kivilammen lounaispuolinen metsäluhta edustaa harvinaista luontotyyppiä ja on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena. Pääpuulajina on tervaleppä, ja sekapuuna esiintyy saarnea (n. 20-30 puumaista yksilöä). Osa tervalepistä on hyvin vanhoja ja kookkaita. Luhta on hyvin märkä: suurin osa on rimpi- ja välipintaa. Alueella kasvaa harvinaisehkoa nevaimarretta. Kenttäkerroksen valtalajit ovat mesiangervo, hiirenporras, kurjenjalka ja rentukka. Iilammin soiden osa-alueella esiintyy pienialaisena myös boreaalista luonnonmetsää sekä edustavaa kuusivaltaista puustoista suota. Vanhaa luonnonmetsää on Iilammin ja Kyröinsuon välisessä metsäsaarekkeessa, jossa on myös kasvilajistoltaan edustava kalkkilohkare. Lohkareella kasvaa vaateliaita sammal- ja putkilokasvilajeja. Edustavaa, luonnontilaista korpea puolestaan on Iitalammin ja Iilammin välissä. Kalliot Koirakallio ja sen pohjoispuolinen Herneojankallio muodostuvat luode-kaakkosuuntaisista pienehköistä kallioselänteistä, joiden reunoilla on jyrkänteitä. Koirakallion eteläosa on kallioista korkein: sen korkeus merenpinnasta on 100 metriä ja läheiseen peltoon verrattuna 40 metriä. Kallion länsi- ja eteläreuna ovat jyrkänteiset. Kivilajina on pyrokseenigneissi. Koirakalliolla on erikoislaatuista meso-eutrofista seinämäkasvillisuutta, joka erityisesti jäkälälajistoltaan on hyvin erikoinen. Kalliokasvillisuus on hyvin luonnontilaista. Lajistossa on runsaasti kalkinsuosijoita sekä sellaisia lajeja, jotka yleensä esiintyvät ainoastaan kalkkikallioilla. Koirakallion itiökasvilajistoon kuuluvat suomupullokas, kalliokeuhkojäkälä, haprakarvesammal, isokarvesammal ja varjokultajäkälä. Muuta vaateliasta kasvilajistoa Koirakalliolla edustavat mm. kangasajuruoho, hietaorvokki, ukontulikukka, haisukurjenpolvi, tummaraunioinen sekä hyvin monilajinen sammal- ja jäkälälajisto. Kallion juurella on rehevää lehtoa. Myös Herneojankallion lounaisseinämällä esiintyy meso-eutrofista kasvillisuutta ja useita vaateliaita kasvilajeja mm. ruutusammal, hietaorvokki, ukotulikukka, tummaraunioinen, haisukurjenpolvi, limisiimasammal, kalkkikarvasammal, kalkkikahtaissammal, pallosammal, oravisammal, kielikellosammal, kalkkikiertosammal, kivikutrisammal ja siloriippusammal. Kallioseinämällä olevalla raidalla kasvaa raidankeuhkojäkälää. Vesistöt Parsilanjärven eteläpuolisen vuorijalavalehdon alueella on myös edustava pienvesi, Sitinoja. Puron uoma on tällä kohdin luonnontilainen, kivinen, ja alueella on pieniä putouksia. Puro voidaan luokitella luontotyyppiin pikkujokien ja purojen vesikasvillisuus, joka on luonnontilaisena hyvin harvinainen Uudellamaalla. Purokivillä kasvaa harvinaisia itiökasvilajeja kuten kalliopunossammal, koskisiipisammal ja sinikesijäkälä. Alueella olevat pienet lammet Iilammi ja Päällinen on luokiteltu luontotyyppiin humuspitoiset lammet ja järvet. Ne ovat arvokkaita osana ekologista kokonaisuutta, joka syntyy yhdessä rantalettojen kanssa. Kolkanhaavistonnummen osa-alueella hakkuut ovat muuttaneet alueen luonnontilaa. Eräät lähdepurot eivät enää ole luonnontilaisia. Näistä huolimatta luontotyyppi lähteet ja lähdesuot esiintyy alueella erittäin edustavana. Eri lettotyyppien suojelun kannalta alue on Uudellamaalla keskeisen tärkeä. Suojelutavoitteen määrittely: Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1. ja 3.2. mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: - alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, -alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla, -alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site

The most important impacts and activities with high effect on the site

Negative Impacts
RankThreats and pressures [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
MB02.02i
Positive Impacts
RankActivities, management [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]

Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both

4.4 Ownership (optional)

Type[%]
PublicNational/Federal0
State/Province0
Local/Municipal0
Any Public0
Joint or Co-Ownership0
Private46
Unknown0
sum100

4.5 Documentation

Arvokkaiden pienvesien kartoitus Uudellamaalla. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus) Heikkilä, Raimo 1995: Soidensuojelun perusohjelman täydennys. Alueellisille ympäristökeskuksille lähetetty kirje soidensuojeluohjelman täydennysehdotuksista. Kontula, Tytti & Pykälä, Juha 1996: Natura-kommentit kalliokohteista Uudellamaalla. Uudenmaan ympäristökeskukselle lähetetty kirje. Lehtojensuojelutyöryhmän mietintö. 1988. Komiteamietintö 1988:16. (asiasanat: lehdot, luonnonsuojelu, lehtometsät, lehtotyypit, lehtokasvillisuus, jalot lehtipuut) Pykälä, Juha 1987: Länsi-Uudenmaan seutukaavaliiton arvokkaat kasvillisuuskohteet ja uhanalaiset kasvit. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliiton julkaisu. Pykälä, Juha 1990: Punalatva, tuoksumatara ja lehtokielo Karkkilassa. Julkaistu lehtiartikkeli. Lutukka 6/1990: 78-80. Pykälä, Juha 1996: Karkkilan Haaviston kasvistoltaan arvokkaat alueet. Uudenmaan ympäristökeskukselle lähetetty selvitys. Valtakunnallinen lehtojensuojeluohjelma -kartat. YM. Ympäristönsuojeluosasto. Sarja C 1989:44. (asiasanat: lehdot, luonnonsuojelu, suojeluohjelma). Virta, Kalle 1995: Haaviston purolehdon IBA-lomakkeet. BirdLife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen projektin "Suomen tärkeät lintualueet" havaintolomakkeet. Uhanalaistiedot. Havaintotiedot uhanalaisten lajien seurantalomakkeista ja luonnontieteellisen kasvimuseon rekisteristä, mm. vuorijalava ja lettovilla. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus/ Suomen ympäristökeskus). Tietokantatäydennys 2016 Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi. MHGIS ja YSAGIS -tietokannat, luontotyyppi-aineisto 15.11.2013 Suomen ympäristökeskus 2013: Hertta (Eliölajit -tietojärjestelmä) 1.1.2013

5. SITE PROTECTION STATUS

Back to top

5.1 Designation types at national and regional level:

Code Cover [%]
FI00100.00

5.3 Site designation (optional)

Kivilammin lounaispuolinen metsäluhta Alue ei kuulu valtakunnallisiin suojeluohjelmiin, tosin sitä on ehdotettu soidensuojeluohjelman täydennyskohteeksi (Heikkilä 1995). Alueen luonnonarvot turvataan perustamalla luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Päällinen Myös Päällisen rantasoita on esitetty soidensuojeluohjelman täydennyskohteeksi (Heikkilä 1995). Valtaosa alueesta on vahvistetun seutukaavan suojelukohdetta. Alueen luonnonarvot turvataan perustamalla alueelle luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Iitalammin suot Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Rajaus on paikoin laajempi ja paikoin suppeampi kuin soidensuojeluohjelmassa. Rajausta on supistettu itäosastaan Kyröinsuon osalta, koska Kyröinsuo on ojitettu ja melko pahoin kuivunut. Suon palauttaminen luonnontilaan vaatisi voimakkaita toimia, joiden vaikutusta ei voida rajata vain suojeluohjelman alueelle. Tämän vuoksi Kyröinsuo on jätetty Natura-rajauksen ulkopuolelle. Rajausta on laajennettu lounais-ja koillisosistaan siten, että arvokas korpi ja vanhan metsän saareke on otettu mukaan. Suojeluarvot turvataan perustamalla alueelle luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Kolkanhaavistonnummen lähteikkö Suurin osa alueesta on vahvistetun seutukaavan suojelualuetta. Rajausta on laajennettu itäosastaan jonkin verran noudattamaan luonnollisia maaston muotoja. Aluetta on esitetty soidensuojeluohjelman täydennyskohteeksi (Heikkilä 1995). Suojeluarvot turvataan perustamalla alueelle luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Haaviston vuorijalavalehto Koko alue kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Lehtojensuojeluohjelman rajausta on pienennetty eteläpäästään siten, että hakattu hybridihaavikko on jätetty Natura-alueen ulkopuolelle. Suojeluarvot turvataan perustamalla alueelle luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Koirakallio ja Herneojankallio Näiden alueiden suojeluarvot turvataan perustamalla luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Natura-alueeseen sisältyy yhteensä 56 ha maa-alueita ja 3 ha vesialuetta.

6. SITE MANAGEMENT

Back to top

6.1 Body(ies) responsible for the site management:

Organisation:Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Address:
Email:

6.2 Management Plan(s):

An actual management plan does exist:

Yes
No, but in preparation
X
No

 

7. MAP OF THE SITE

Back to top No data

SITE DISPLAY