Database release:
SDF
NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM

For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)

TABLE OF CONTENTS

1. SITE IDENTIFICATION

Back to top

1.1 Type

B

1.2 Site code

FI0420001

1.3 Site name

Kuolimo

1.4 First Compilation date

1996-09

1.5 Update date

2018-12

1.6 Respondent:

Name/Organisation:Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Address:               
Email:
Date site proposed as SCI:1998-08
Date site confirmed as SCI: No data
Date site designated as SAC:2015-04
National legal reference of SAC designation:Asetus 354/2015

2. SITE LOCATION

Back to top

2.1 Site-centre location [decimal degrees]:

Longitude:27.531900
Latitude:61.266700

2.2 Area [ha]

8098.0000

2.3 Marine area [%]

0.0000

2.4 Sitelength [km]:

0.00

2.6 Biogeographical Region(s)

Boreal (0.00 %)

3. ECOLOGICAL INFORMATION

Back to top

3.1 Habitat types present on the site and assessment for them

Annex I Habitat types Site assessment
Code PF NP Cover [ha] Cave [number] Data quality A|B|C|D A|B|C
      RepresentativityRelative SurfaceConservationGlobal
3110  info      7580  0.00 
3160  info      10  0.00 
3210  info      11  0.00 
7110  info      32  0.00 
7140  info      0.00 
8220  info      80  0.00 
8230  info      0.00 
9010  info      60  0.00 
9050  info      0.00 
9060  info      80  0.00 
91D0  info      20  0.00 
  • PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
  • NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
  • Cover: decimal values can be entered
  • Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)

3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them

Species Population in the site Site assessment
G Code Scientific Name S NP T Size Unit Cat. D.qual. A|B|C|D A|B|C
      MinMax  Pop.Con.Iso.Glo.
M1355Lutra lutra           
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
  • Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)

3.3 Other important species of flora and fauna (optional)

Species

Population in the site

Motivation

Group CODE Scientific Name S NP Size Unit Cat. Species Annex Other categories
     MinMax C|R|V|PIVVABCD
A064Clangula hyemalis                   
A038Cygnus cygnus               
A099Falco subbuteo               
A320Ficedula parva               
A002Gavia arctica    10  10             
A001Gavia stellata                 
A127Grus grus               
A640Larus fuscus fuscus                   
A065Melanitta nigra                   
Salmo trutta                   
Salvelinus alpinus                   
A193Sterna hirundo                   
A108Tetrao urogallus               
Triglopsis quadricornis                   
A166Tringa glareola               
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, Fu = Fungi, I = Invertebrates, L = Lichens, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • CODE: for Birds, Annex IV and V species the code as provided in the reference portal should be used in addition to the scientific name
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting, (see reference portal)
  • Cat.: Abundance categories: C = common, R = rare, V = very rare, P = present
  • Motivation categories: IV, V: Annex Species (Habitats Directive), A: National Red List data; B: Endemics; C: International Conventions; D: other reasons

4. SITE DESCRIPTION

Back to top

4.1 General site character

Habitat class % Cover
N0694.00
N071.00
N161.00
N171.00
N191.00
N222.00

Total Habitat Cover

100

Other Site Characteristics

Poikkeuksellisen karu suuri järvi. Järven halki kulkee harjuja, jotka muodostavat kapeita niemiä, särkkiä, hiekkarantoja ja harjusaaria. Kuolimo rajoittuu etelässä II Salpausselkään. Reunamuodostumaan yhtyvä harjujakso kulkee järven poikki Säkniemestä pohjoiseen. Tällä alueella on varsin monipuolinen yhdistelmä jäätikköjokien synnyttämiä muodostumia ja selkäveden rantavoimien rantamuodostumia. Kallioperä on pääosin graniitteja, kiilegneissiä sekä migmatiittia. Harjualueen ulkopuolella kallioperää peittää epätasainen pohjamoreenipeite. Kalliopaljastumat ovat rannoilla suhteellisen yleisiä. Laajin yhtenäinen suo on järven etelärantaan muodostunut Rajalamminsuo, johon liittyy kaksi rehevää linnustoltaan monipuolista lampea. Kuolimoa yhdistää Saimaaseen lähes kilometrin pituinen Partakosken koskireitti, johon sisältyy kolme vuolasta koskiosuutta. Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella. Partakoski on ennallistettu uittotarkoituksiin tehtyjen perkausten jäljiltä. Kuolimon vesikasvillisuus on karua nuottaruohotyypin lajistoa tyyppilajeinaan nuottaruoho ja lahnaruoho. Rantakasvillisuus on pääasiassa karua kivikko-, somerikko- ja hiekkarantojen lajistoa. Lahdenpohjukoissa ja pikkupurojen suualueilla on saraikkoisia luhta-alueita. Alueen metsät ovat karuja männiköitä, harjuilla kanerva (CT)-, puolukka (VT)- tai rehevimmillään mustikkatyyppiä (MT). Kuolimossa on alhainen ravinnepitoisuus ja perustuotanto. Pohjaeläimistö on kuitenkin rikas ja järven kalasto on erittäin arvokas mm. taimenen, muikun ja siian ansiosta. Luotolahden kallioalue on kapeaa kalliorantaista salmea reunustava kallioalue, jonka pohjoisosassa kohoaa rosoisen jyrkkänä maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Morruuvuori on jyrkkänä kohoava vahvasti rapautunut vuori. Punaista, karkearakeista porfyyrista rapakivigraniittia olevat rinteet ja jyrkänteet ovat paikoin voimakkaasti moroutuneet. Kallioalueella esiintyy rapakivigraniitissa erikoista ja harvinaista ns. pallokiveä taskumaisina juonina. Kalliokasvillisuus on monipuolista ja edustavaa rapautumakasvillisuutta. Rajalamminsuo on pääosin karu tupasvillaräme, johon liittyy Rajalampien läheisyydessä luhtanevaa. Rajalammit ovat umpeenkasvavia eutrofisia lintuvesiä. Lehtisensaari on Kuolimon saaressa oleva tuoreen MT-, OMT- ja OMaT-tyypin iäkäs metsä. Varttunut, pääosin mäntyä ja koivua kasvava kuusikoitumassa oleva sekametsä, jonka länsiosa on havupuuvaltaisempi. Alueella esiintyy jonkin verran kuolleita pökkelöitä, keloja ja maapuita. Itäosassa on pieni korpi-rämepainanne. Kuitura on kivikkoinen ja kallioinen metsäkuvio, jossa on suuria korkeuseroja. Kasvillisuustyypit ja kosteus vaihtelevat korkeuserojen mukaan siten, että korkeimmat kalliot ovat karua CT-männikköä ja painanteissa esiintyy rehevämpää, pääasiassa OMT- ja MT- lehtimetsää. Rehevimmät osat ovat OMaT-lehtoa. Alueen länsilaidassa on pieni isovarpurämeen ympäröimä lampi. Puusto alueella on iäkästä. Kallioiset osat ovat vanhaa männikköä, alavammat alueet vanhaa haapa- ja koivuvaltaista lehtimetsää. Järeitä jättihaapoja on alueella runsaasti. Alikasvoksessa esiintyy runsaasti eri-ikäistä kuusikkoa, joka jo paikoin varjostaa voimakkaasti kenttäkerrosta. Rannan läheisyydessä on nuori harmaaleppävyöhyke. Lahopökkelöitä ja eriasteisesti lahonneita eri-ikäisiä maapuita, valtaosin koivuja ja haapoja, on jonkin verran koko alueella. Rannan tuntumassa on runsaasti majavien kaulomia ja kaatamia jättihaapoja.

4.2 Quality and importance

Kuolimo edustaa järvityypiltään kansainvälisesti harvinaista tyyppiä. Alue on geologisesti ja biologisesti harvinaisen monimuotoinen yhdistelmä harjuja, kallioita, soita ja karujen järvien lajistoa. Lisäksi Kuolimossa elää jääkauden relikteinä isonieriä ja härkäsimppu. Kuolimo on Saimaan länsiosien lisäksi nykyisin todennäköisesti ainoa nieriän lisääntymisalue koko Vuoksen vesistössä. Partakoski on merkittävä kahden suurjärven välinen koskireitti. Se on tärkeä järvitaimenen kutualue. Lehtisensaaren puusto on normaalia talousmetsää iäkkäämpää ja säilynyt suhteellisen luonnontilaisena. Kuolleita pysty- ja maapuita on alueella jonkin verran. Alueella on merkitystä lähinnä vanhoja aarnimetsiä suosivan lajiston kannalta. Kuitura on poikkeuksellisen iäkäs eteläuomalainen pääosin lehtipuuvaltainen metsäkuvio. Alue on suurista korkeuseroista johtuen monipuolinen yhdistelmä eri metsätyyppejä kuivista kankaista tuoreeseen lehtomaiseen metsään ja puustoiseen rämeeseen. Metsässä on runsaasti aarniometsille tyypillisiä vanhoja lehtipuita, pökkelöitä ja maapuita. Alueen arvoa lisää sen sijainti rantarakentamiselta säästyneessä Kuolimojärven niemessä. Kuolimon veden laatu on pysynyt erinomaisena vähäisen kuormituksen johdosta. Kuitenkin kirkkaan veden ja pitkän viipymän vuoksi Kuolimo on herkkä rehevöitymään. Erityisessä vaarassa ovat kapeat lahtivedet, esim. luoteisosan lahtivedet, joiden sietokyky on suuria selkävesialueita pienempi. Veden laatua uhkaavat kalanviljelylaitokset, hajakuormitus sekä jossain määrin myös asutusjätevedet. Loma-asutus on ranta-alueiden pahin uhkatekijä. Veneilijöiden aiheuttama häirintä on haittana lintuluodoilla. Lehtisensaari Eniten alueen luonnetta muuttaisi metsien käsittely. Alueen ympärillä on suoritettu runsaasti metsänhakkuita, kaakkoispuolella oleva avohakkuu ulottuu alueen rajausten sisäpuolelle. Länsiosassa olevalta metsitetyltä suoniityltä on kaivettu pieni oja. Saaressa on mökkiasutusta minkä seurauksena myös alueella on jonkin verran polkuja. Kuitura Alueen luonnontilaa muuttaisi eniten rantarakentaminen ja metsien hakkuut. Lähialueilla on runsaasti avohakkuita ja metsäautoteitä. Lähialueen rannoilla on kesäasutusta. Suojelutavoitteen määrittely: Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavaa tavoitetta: - alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla - Kuituran ja Lehtisensaaren sekä muiden luonnonsuojelulailla toteutettujen osa-alueiden alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site

The most important impacts and activities with high effect on the site

Negative Impacts
RankThreats and pressures [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
LB02b
LE01.03o
ME01.04o
LE03o
LF01b
MH01i
Positive Impacts
RankActivities, management [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]

Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both

4.4 Ownership (optional)

Type[%]
PublicNational/Federal0
State/Province0
Local/Municipal0
Any Public0
Joint or Co-Ownership0
Private100
Unknown0
sum100

4.5 Documentation

Tietokantatäydennys 2016 - Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi. MHGIS ja YSAGIs -tietokannat, luontotyyppiaineisto 15.11.2013 - Suomen ympäristökeskus 2013: Hertta (Vesienhoito, pintavedet -tietojärjestelmä. 2. suunnittelukausi) 20.2.2013 - Ympäristöhallinto 2014. Suomen raportti EU:lle luontodirektiivin toimeenpanosta lajeittain ja luontotyypeittäin 2007–2012. [Viitattu 2014.] www.ymparisto.fi/ Luontodirektiivinluontotyyppiraportit.

5. SITE PROTECTION STATUS

Back to top

5.1 Designation types at national and regional level:

Code Cover [%]
FI0097.00
FI142.00
FI161.00

5.3 Site designation (optional)

Erityissuojeltu vesistö. Osa alueesta rantojensuojeluohjelmassa. Partakoski ja Kärnäkoski koskiensuojelulailla suojeltu. Lehtisensaari ja Kuitura vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Lehtisensaaren, Kuituran ja Luotolahdenvuoren vuoren alueet sekä osa Rajalamminsuon, Säkniemen ja Morruuvuoren alueista on toteutettu perustamalla yksityismaan luonnonsuojelualueet. Suomensalon aluen on hankittu valtiolle luonnonsuojelualueeksi. Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa vesialueella vesilailla, koskiensuojelulailla (Partakoski ja Kärnäkoski), kalastuslailla ja vesiliikennelailla, ranta-alueilla maankäyttö- ja rakennuslailla, maa-aineslailla ja luonnonsuojelulailla (Lehtisensaaren alue, Kuitura, Rajalamminsuon ja Säkniemen alue, Morruuvuoren alue, Suomensalon alue sekä osa Luotolahdenvuoren alueesta).

6. SITE MANAGEMENT

Back to top

6.1 Body(ies) responsible for the site management:

Organisation:Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Address:
Email:
Organisation:Metsähallitus
Address:
Email:

6.2 Management Plan(s):

An actual management plan does exist:

Yes
No, but in preparation
X
No

 

7. MAP OF THE SITE

Back to top No data

SITE DISPLAY