Database release:

For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)



Back to top

1.1 Type


1.2 Site code


1.3 Site name

Merenkurkun saaristo

1.4 First Compilation date


1.5 Update date


1.6 Respondent:


1.7 Site indication and designation / classification dates

Date site classified as SPA:1998-08
National legal reference of SPA designationValtioneuvoston päätös
Date site proposed as SCI:1998-08
Date site confirmed as SCI: No data
Date site designated as SAC:2015-04
National legal reference of SAC designation:Asetus 354/2015


Back to top

2.1 Site-centre location [decimal degrees]:


2.2 Area [ha]


2.3 Marine area [%]


2.4 Sitelength [km]:


2.5 Administrative region code and name

NUTS level 2 code Region Name

2.6 Biogeographical Region(s)

Boreal (0.00 %)


Back to top

3.1 Habitat types present on the site and assessment for them

Annex I Habitat types Site assessment
Code PF NP Cover [ha] Cave [number] Data quality A|B|C|D A|B|C
      RepresentativityRelative SurfaceConservationGlobal
1110  info      110  0.00 
1150  info      2000  0.00 
1170  info      8885  0.00 
1210  info      20  0.00 
1220  info      425  0.00 
1230  info      78  0.00 
1610  info      7.7  0.00 
1620  info      395  0.00 
1630  info      570  0.00 
1640  info      1.9  0.00 
3150  info      13  0.00 
3160  info      100  0.00 
3260  info      0.6  0.00 
4030  info      617  0.00 
6230  info      0.2  0.00 
6270  info      0.9  0.00 
7140  info      350  0.00 
7160  info      0.01  0.00 
8220  info      11  0.00 
9010  info      30  0.00 
9030  info      5615  0.00 
9050  info      222  0.00 
9070  info      30  0.00 
9080  info      25  0.00 
91D0  info      115  0.00 
  • PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
  • NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
  • Cover: decimal values can be entered
  • Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)

3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them

Species Population in the site Site assessment
G Code Scientific Name S NP T Size Unit Cat. D.qual. A|B|C|D A|B|C
      MinMax  Pop.Con.Iso.Glo.
BA298Acrocephalus arundinaceus       
BA223Aegolius funereus    501  1000     
BA223Aegolius funereus       
BA200Alca torda    2500  3000     
BA054Anas acuta    500  1000     
BA054Anas acuta    20  50     
BA056Anas clypeata    100  500     
BA056Anas clypeata    80  80     
BA055Anas querquedula       
BA055Anas querquedula    11  50     
BA051Anas strepera    10  50     
BA051Anas strepera    10     
BA039Anser fabalis           
BA258Anthus cervinus    50  100     
BA091Aquila chrysaetos    10  20     
BA028Ardea cinerea    20  100     
BA169Arenaria interpres           
BA169Arenaria interpres    200  500     
BA222Asio flammeus    11  50     
BA222Asio flammeus       
BA061Aythya fuligula    1000  2900     
BA062Aythya marila    300  600     
BA062Aythya marila    200  300     
BA104Bonasa bonasia    24  45     
BA045Branta leucopsis           
BA045Branta leucopsis    20  40     
BA215Bubo bubo           
BA215Bubo bubo           
BA144Calidris alba    51  100     
BA466Calidris alpina schinzii    30     
BA466Calidris alpina schinzii           
BA143Calidris canutus    51  100     
BA147Calidris ferruginea    101  500     
BA148Calidris maritima    51  100     
BA145Calidris minuta    101  500     
BA146Calidris temminckii    101  500     
BA224Caprimulgus europaeus       
BA202Cepphus grylle           
BA202Cepphus grylle    6500  6500     
BA081Circus aeruginosus           
BA082Circus cyaneus    11  50     
BA122Crex crex           
BA038Cygnus cygnus    2000  3000     
BA038Cygnus cygnus       
BA236Dryocopus martius           
BA236Dryocopus martius       
BA379Emberiza hortulana           
BA098Falco columbarius    50  100     
BA098Falco columbarius       
BA103Falco peregrinus    10     
BA099Falco subbuteo       
BA099Falco subbuteo       
BA096Falco tinnunculus    11  50     
BA096Falco tinnunculus    10     
BA320Ficedula parva       
BA154Gallinago media       
BA002Gavia arctica         
BA002Gavia arctica       
BA001Gavia stellata         
BA217Glaucidium passerinum       
BA127Grus grus           
BA127Grus grus    25  40     
M1364Halichoerus grypus    300  400     
P1960Hippuris tetraphylla           
BA338Lanius collurio           
BA338Lanius collurio    50  150     
BA640Larus fuscus fuscus           
BA640Larus fuscus fuscus    500  800     
BA179Larus ridibundus           
BA157Limosa lapponica    101  500     
BA272Luscinia svecica    101  500     
M1355Lutra lutra    10     
BA152Lymnocryptes minimus    11  50     
BA066Melanitta fusca    4400  4400     
BA065Melanitta nigra    5000  10000     
BA065Melanitta nigra       
BA068Mergus albellus    51  100     
BA073Milvus migrans       
BA260Motacilla flava    50  200     
BA277Oenanthe oenanthe    100  500     
BA072Pernis apivorus    50  100     
BA072Pernis apivorus       
BA170Phalaropus lobatus    11  50     
BA170Phalaropus lobatus    30     
BA151Philomachus pugnax    501  1000     
BA151Philomachus pugnax       
BA312Phylloscopus trochiloides           
BA312Phylloscopus trochiloides    24  35     
BA241Picoides tridactylus           
BA241Picoides tridactylus    20  20     
BA234Picus canus    20     
BA234Picus canus       
BA140Pluvialis apricaria    101  500     
BA141Pluvialis squatarola    101  500     
BA007Podiceps auritus           
BA007Podiceps auritus    30  30     
BA006Podiceps grisegena    101  500     
BA006Podiceps grisegena    20  30     
BA119Porzana porzana       
M6307Pusa hispida botnica           
BA063Somateria mollissima    2500  3500     
BA190Sterna caspia           
BA190Sterna caspia    60  60     
BA193Sterna hirundo           
BA193Sterna hirundo    700  700     
BA194Sterna paradisaea    8000  10000     
BA456Surnia ulula       
BA456Surnia ulula           
BA048Tadorna tadorna    50  150     
BA048Tadorna tadorna       
BA107Tetrao tetrix    40  60     
BA108Tetrao urogallus           
BA161Tringa erythropus    101  500     
BA161Tringa erythropus       
BA166Tringa glareola    1001  5000     
BA166Tringa glareola    11     
BA162Tringa totanus           
BA162Tringa totanus    40  55     
BA282Turdus torquatus       
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
  • Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)

3.3 Other important species of flora and fauna (optional)


Population in the site


Group CODE Scientific Name S NP Size Unit Cat. Species Annex Other categories
     MinMax C|R|V|PIVVABCD
Acasis appensata                   
Actitis hypoleucos    110  110           
Allium oleraceum                   
A052Anas crecca    90  90           
A050Anas penelope    110  110           
A053Anas platyrhynchos    350  350           
A043Anser anser    60  60           
A666Anthus petrosus    220  220           
Fu  Antrodia pulvinascens                   
Botrychium boreale                   
Botrychium lanceolatum                   
Bryoria nadvornikiana                   
A672Calidris alpina alpina    1001  5000           
Carex livida                   
A371Carpodacus erythrinus               
Chara aspera                   
Chara canescens                   
Chara globularis                   
Chara tomentosa                   
A137Charadrius hiaticula    15  15           
Fu  Cinereomyces lenis                   
Fu  Clavicorona pyxidata                   
Collema nigrescens                   
Collema subnigrescens                   
Crassula aquatica                   
Deschampsia bottnica                   
Draba incana                   
Dryopteris filix-mas                   
A380Emberiza pusilla             
Flavocetraria cucullata                   
Fucus radicans                   
Fucus vesiculosus                   
Furcellaria lumbricalis                   
Galium verum                   
Fu  Ganoderma lucidum                   
Fu  Gyrodon lividus                   
Hammarbya paludosa                   
A105Lagopus lagopus                   
Fu  Lentinellus castoreus                   
Listera ovata                   
Lobaria scrobiculata                   
A070Mergus merganser    1200  1200           
A069Mergus serrator    1800  1800           
A262Motacilla alba    950  950           
Nephroma bellum                   
A548Perisoreus infaustus                   
Pertusaria coccodes                   
Fu  Phlebia centrifuga                   
A005Podiceps cristatus    150  150           
Polygonatum odoratum                   
Fu  Protomerulius caryae                   
Ramalina obtusata                   
Ramalina roesleri                   
Ranunculus polyanthemos                   
Fu  Skeletocutis odora                   
Fu  Skeletocutis stellae                   
Urtica urens                   
Zannichellia palustris                   
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, Fu = Fungi, I = Invertebrates, L = Lichens, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • CODE: for Birds, Annex IV and V species the code as provided in the reference portal should be used in addition to the scientific name
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting, (see reference portal)
  • Cat.: Abundance categories: C = common, R = rare, V = very rare, P = present
  • Motivation categories: IV, V: Annex Species (Habitats Directive), A: National Red List data; B: Endemics; C: International Conventions; D: other reasons


Back to top

4.1 General site character

Habitat class % Cover

Total Habitat Cover


Other Site Characteristics

Alue koostuu Merenkurkun erikoislaatuisesta sisä- ja ulkosaaristosta. Saaristovyöhykkeet ulottuvat aina mannerrannikolta (Korsnäs, Västerö) ja metsäisiltä suursaarilta (Raippaluoto, Björkö) avomeren kivisille ja kallioisille, niukkakasvisille ulkoluodoille. Merenkurkun kallioperä on ns. Vaasan graniittia. Huomattavia kalliorantoja on mm. Västerön ja Österön rannoilla sekä Punakareilla. Merenkurkun saariston määräävin piirre on sen eliöstön ja geomorfologian monimuotoisuus ja pienipiirteisyys. Maa kohoaa alueella voimakkaasti, noin 80 cm vuosisadassa. Veden keskisyvyys on alle 10 metriä. Rannat ovat matalia, lohkareisia ja kivikkoisia. Saaristossa on monin paikoin pienellä alueella nähtävissä kokonaisia maankohoamisrannikon flada-kluuvi-saaristojärvi -kehitysjaksoja sekä kasvillisuuden primäärisukkessiosarjoja. Pohjanlahden kapeimpana ja matalimpana kohtana Merenkurkku muodostaa voimakkaan suolagradientin ja se on monien merellisten lajien pohjoisin esiintymisalue (esim. haahka, rakkolevä, sinisimpukka, merirokko, haarukkalevä). Vedenalaiset biotoopit ja lajit vaihtelevat riippuen siitä liikutaanko pohjoisessa vai eteläisessä Merenkurkussa. Edellä mainittu suolagradientti tarkoittaa myös, että Merenkurkussa voi löytää erikoisia yhdistelmiä vedenalaislajeja joka kasvavat vierekkäin esim. Fontinalis sp. (makeavesi) ja Fucus sp. (suolavesi). Merenkurkku on myös ainut Suomen merialue mistä tutkijat ovat (tähän mennessä) löytäneet Itämerelle endeemistä levälajia kapearakkolevää (Fucus radicans). Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita. OSA-ALUEET Halsön-Rönnskären-Norrskär-Skötgrund Osa-alueeseen kuuluu laaja kirjo luontotyyppejä mannerrannan luonnonmetsistä merivyöhykkeen uloimmille luodoille. Halsön saaren länsiosa on kehittymässä merestä irti kuroutuvien lahtien muodostamaksi sokkeloksi, jossa on nähtävissä flada-glo -kehityksen eri vaiheita suppealla alueella. Ominaisia ovat etenkin rantalehdot sekä järviruo’on reunustamat pitkät ja sokkeloiset lahdet. Korsnäsin- Maalahden ulkosaaristo on laaja mereinen kokonaisuus, johon kuuluu satoja pieniä kareja ja suuria koivuvaltaisia saaria. Saaristo muodostuu pääasiassa puuttomista ja kasvillisuudeltaan niukoista pikkusaarista ja luodoista. Alue on pesimälinnustoltaan erittäin arvokas. Kokonaisparimäärä nousee useisiin tuhansiin. Lajistoon kuuluvat mm. ruokki, riskilä, räyskä, lapasotka, vesipääsky, luotokirvinen ja riekko. Alueen mereisin osa on Norrskärin saaristo Merenkurkun äärellä. Siihen kuuluu ryhmä hiekka-, somerikko- ja lohkarepeitteisiä saaria ja luotoja ympäröivine karikoineen. Vähäisiä harmaalepikoita ja katajikkoja lukuun ottamatta maaperä saarilla on nummimaisen varpu-, jäkälä- ja heinäkasvillisuuden peittämää. Norrskärin pesimälinnustoon kuuluvat mm. räyskä, ruokki, riskilä, vesipääsky, suokukko, suopöllö ja luotokirvinen. Alueella on myös saukkoja. Östra Norrskär on saariryhmän suurin saari, joka muodostuu sorasta, kivikoista ja kallioista. Rantaniityt ovat paikoin hyvin reheviä johtuen osittain rannalle ajautuneista levistä, jotka muodostavat ravintorikkaan kasvualustan. Ylemmät osat ovat karuja ja pensaikkoisia. Västra Norrskär, jossa on majakka, on yhtä karu. Majakan ympärillä on vanhoja majakanvartijan asumuksia, luotsiasema sekä 1930-luvulta peräisin olevia kalamajoja. Norrskärillä on runsas linnusto, josta karikukko on saaren tyyppilaji. Pohjoista lajistoa edustaa vesipääsky, joka on Norrskärin pesivä erikoisuus. Vesipääskyille niin kuin monille muillekin linnuille muodostaa Norrskärin lampareiden runsas surviaissääskikanta erinomaisen ravinnonlähteen. Ympäröivässä saaristossa pesii lähes 50 lintulajia. Norrskär on kuulu myös siellä levähtävistä linnuistaan sekä erityisesti harvinaisista vierailijoistaan. Torgrundin saaristo Alue sisältää mannerrannan uloimpia osia sekä ryhmän saaria sisäsaaristosta merivyöhykkeeseen. Sisäsaaristo on rantaluonnoltaan yleensä karumpaa kuin muilla Merenkurkun alueilla. Merenkurkun saaristolle luonteenomaiset rantalepikot ovat monin paikoin kapeita tai puuttuvat. Metsät ovat kuusivaltaisia. Ulkosaaristo on omaleimaista, lähes puutonta heinikko- ja varvikkonummea, jolla kataja ja tyrni muodostavat laajoja kasvustoja. Laidunnus on vaikuttanut kasvillisuuden muotoutumiseen. Ulkosaariston pesimälinnusto on runsaslajinen ja parimäärät korkeita. Pesivä sorsalinnusto on runsas ja alueella on merkitystä myös muutonaikaisena levähdys- ja ruokailupaikkana. Rudskärsfjärden-Finnvikarna Osa-alue sijaitsee Raippaluodossa ja muodostuu merestä irtikuroutumassa olevasta laajahkosta vesistökokonaisuudesta sekä sen rantasoista ja –metsistä. Alue on varsin laakeaa ja saraniityt ovat paikoin varsin leveät. Ruovikkovyöhykkeen valtalaji on järviruoko. Paikoin on runsaasti kaisloja, paikoin lampareissa leveäosmankäämi on vallitseva. Linnuston runsaimmat ryhmät ovat vesilinnut ja kahlaajat. Rantametsät ovat enimmäkseen nuoria tai varttuvia lehtimetsiä tai havu-lehtipuusekametsiä. Pienialaisesti tavataan myös luonnontilaisen kaltaisia kuusivaltaisia metsiä. Lahti on vaikeakulkuisuutensa takia rauhallinen, vaikka sen itärannalla on muutama loma-asunto. Merenkurkun saaristo-Medelkallan-Utgrynnan alue Alueen geomorfologinen erityspiirre ovat jääkauden päättymiseen liittyvät De Geer -moreenit, jotka aikaansaavat laajoja yhdensuuntaisia matalien ja pitkänomaisten harjanteiden kenttiä. Muodostumat ovat Suomen edustavimpia ja vastaavia esiintyy vain harvoissa paikoissa koko maailmassa. Erityisen selvästi muodostumat ovat nähtävissä Uddenin länsipuolella sekä Svedjehamnin ja Lappörarnan välisellä alueella. Mm. Valassaarilla, Björkögrundenilla, Lappörarnalla ja Slåttskäretillä maaston muotoja hallitsevat lisäksi korkeammat ja leveämmät itä-länsi -suuntaiset, kaarevat ja mutkaiset juomumoreeniharjanteet. Veden voimakas virtaus, vedenkorkeuden suuri vaihtelu ja vaikeat jääolot ovat tyypillisiä Merenkurkun hydrologialle. Merivesi voi myös olla 2-4 kertaa kerrostuneempaa kuin muualla Pohjanlahden alueella. Veden laatu on säilynyt hyvänä suotuisien virtausolojen ansiosta. Luontotyypeistä ovat hyvin edustettuina etenkin maankohoamisrannikon primaarisukkessiovaiheiden luonnonmetsät edustavista rantaluhdista ja harmaaleppä- tai koivuvaltaisista rantalehdoista ikääntyviin kuusikoihin sekä pienet lintuluodot. Myös linnuille tärkeitä matalia rantaniittyjä esiintyy paikoin laajalti. Merenkurkun erittäin monipuolista eläimistöä hallitsevat pesivät ja levähtävät saaristolinnut. Pesimälinnusto käsittää yhteensä noin 80 lajia ja 85 000 paria. Mukana on useita erittäin uhanalaisia lajeja, mm. selkälokki, riskilä, ja pilkkasiipi. Pääosa erittäin uhanalaisen lapasotkan Suomen kannasta pesii Merenkurkussa. Nisäkkäistä merkillepantavimpia ovat saukko sekä harmaahylje, jonka pesivä ja vieraileva kanta nousee satoihin. Myös kalakanta ja -tuotanto ovat ympäröiviä merialueita rikkaampia. Fladat ja umpeen kasvavat, suojaisat ruovikkosalmet muodostavat tärkeitä kutupaikkoja kaloille ja pesäpaikkoja linnuille. Saaristo on siian ja merikutuisen harjuksen keskeistä lisääntymisaluetta. Laidunnus on muovannut saariston luontoa, mikä näkyy niin niittyjen määrässä kuin metsien ja puuston rakenteessakin. Alueen entinen pääelinkeino kalastus on selvästi vähentynyt, mutta monilla saariston luodoilla on edelleen käytössä olevia vanhoja kalamajoja, jotka sopivat yleensä maisemaan varsin hyvin. Mikkelinsaaret Mikkelinsaaret ja niiden etelä- ja itäpuolinen saaristo käsittävät Kyrönjoen jokivesien vaikutusalueelta merivyöhykkeeseen ulottuvan, olosuhteiltaan voimakkaasti vaihtelevan saaristoalueen. Saaristo edustaa veden alta paljastuvaa maastoa eri kehitysvaiheissaan. Punakarien alueella vasta korkeimmat huiput ovat paljastuneet ja saaristo muodostuu vielä suhteellisen harvassa sijaitsevista pienistä kallioisista ja louhikkoisista saarista, luodoista ja kareista. Märaskär, Källskäret ja Villskär taas ovat suuria metsäpeitteisiä moreenisaaria. Moreeniharjanteet ovat korkeita, leveähköjä itä-länsi -suuntaisia ja muodoltaan mutkaisia kumpu- tai juomumoreeneja. Mikkelinsaarilla hakkuilta säästyneet vanhat metsät ovat enimmäkseen kuusivaltaisia sekametsiä. Köklotin pohjoispuolisilla saarilla puolestaan on edustavia mäntyvaltaisia metsiä. Österön ja Västerön rannikon ominaispiirteitä ovat kallioisuus sekä lukuisat kuroutuvat merenlahdet. Koko Merenkurkun saariston korkein kohta, Jättekastet Västerön länsirannalla, kohoaa lähes 30 metriä merenpinnan yläpuolelle. Västerön niemekkeen eteläpuolella Tailotin saaressa on puustoltaan ja topografialtaan vaihtelevaa vanhaa rehevää kuusivaltaista luonnonmetsää sekä karumpaa mäntyvaltaista kalliomaastoa. Mikkelinsaarten vesialueeseen vaikuttaa voimakkaasti Kyrönjoen mukanaan tuoma makea, humuspitoinen vesi, joka värjää pintaveden ruskeaksi laajalla alueella.

4.2 Quality and importance

Kokonaisuudessaan laaja ja edustava näyte maailmanlaajuisesti erityislaatuisen maankohoamisrannikon luontotyypeistä. Koostuu useasta osa-alueesta, jotka täydentävät toisiaan. Kansainvälisesti merkittävä linnustonsuojelukohde. Suuri merkitys uhanalaisen lajiston suojelun kannalta. Tärkeä kalastusalue. Huomattava merkitys myös tutkimuksen, luonnonharrastuksen ja luontomatkailun kannalta. Suojelutavoitteen määrittely: Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: - alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys - alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla - alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä - luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site

The most important impacts and activities with high effect on the site

Negative Impacts
RankThreats and pressures [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
Positive Impacts
RankActivities, management [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]

Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both

4.4 Ownership (optional)

Any Public0
Joint or Co-Ownership0

4.5 Documentation

Kansallispuistokomitean mietintö. Komiteamietintö 1976:88. Rantojensuojeluohjelman alueet, Ympäristöministeriön selvitys 97, 1991. Helsinki 1993. En Grön bro över Kvarken -Gemensamt naturskyddsområde för Kvarken, förstudie 1996. Erityissuojelua vaativat vesistöt, Ympäristöministeriön työryhmän mietintö 63, 1992. Mikkelinsaarityöryhmän selvitys, Vaasan lääninhallitus, 1988. Mikkelinsaarten suojelun toteuttaminen, työryhmän selvitys, Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1992:17. Maastoinventoinnit, 1994-1996. Metsäntutkimuslaitos 1992: Etelä-Suomen aarniometsäkartoituksen inventointilomakkeet. Metsäntutkimuslaitos 1995: Luonnontilaisten metsien kehitys, mittauskoealoja. IBA-lintuhavaintolomake 1996. Väisänen, R.A., Lammi, E. ja Koskimies, P. 1998. Muuttuva pesimälinnusto. Otava. Leivo, M., Asanti, T. Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. ja Virolainen, E. 2002. Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. Birdlife Suomen julkaisuja No. 4. 142s. (tieteellinen julkaisu). (Lintuhavaintoja Merenkurkusta, päivitykset: 24.5. ja 13.6.2001, 21.6.2002, 13.4.2003, 27.6. ja 11.8.2004). Tietokantatäydennys 2016: Luomuksen lajirekisteri 2014. Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi. MHGIS ja YSAGIS -tietokannat, luontotyyppi-aineisto 15.11.2013. Metsähallitus 2013: Natura-alueiden tila-arviointien luontotyyppikohtaiset tiedot (lomake 2A) vuosilta 2010-2012. Merenkurun saariston Natura-alueen lomake 11.2.2014 Metsähallitus 2013: Natura-alueiden tila-arviointien lajikohtaiset tiedot (lomake 2B) vuosilta 2010-2012. Merenkurun saariston Natura-alueen lomake Tulldahl, M. Norrskär classification and mapping using lidar and field data in the SUPERB-project. 2013. FOI. Suomen ympäristökeskus 2013: Hertta (Eliölajit-tietojärjestelmä). Lajien tausta-aineisto irroitettu 1.1.2013. Rajasärkkä, Ari 2013: Lintujen pesivien parien kanta-arviot SPA-alueittain Metsähallituksen vuosilta 2000-2013 kokoamien linjalaskenta-aineistojen perusteella. Excel-taulukko, Metsähallitus. 27.11.2013. Rajasärkkä, Ari: Suojelualueiden linnuston linjalaskennat 2014, Metsähallitus Metsähallitus 2014: Uhanalaisen lajin kannanseuranta-aineisto. Luomuksen lajirekisteri 2014. LUOMUS 2013: Suomen III lintuatlaksen paikkatiedot vuosilta 2006-2010. Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo. 13.2.2014. Ympäristöhallinto 2014. Suomen raportti EU:lle luontodirektiivin toimeenpanosta lajeittain ja luontotyypeittäin 2007–2012. [Viitattu 2014.] Luontodirektiivinluontotyyppiraportit. SYKEn harjusaariaineisto Metsähallitus 2006-2013. Sukellus- ja videoinventointiaineisto. FINNMARINET, VELMU. Metsähallitus 2010 ja 2012. Maailmanperintöalueen fladakartoitus. Metsähallitus 2011: Saaristolintulaskentataulukot Rönnskär-Halsön, Bergö-Korsnäsin, Norrskär-Storkallanin, Valassaarten, Mikkelinsaarten ja Rödgrynnornan alueilla. Vaasa.


Back to top

5.1 Designation types at national and regional level:

Code Cover [%]

5.3 Site designation (optional)

Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. 1. Rantojensuojeluohjelmaan kuuluu suuri osa alueesta: - Halsön-Rönnskären-Norrskär - Torgrundin saaristo - Merenkurkun saaristo - Mikkelinsaarten saaristo 2. Mikkelinsaarten suojelusta erillinen valtioneuvoston periaatepäätös 3. Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluu Finnvekan-Rudskärsfjärden sekä Halsön lahdet. 4. Vanhojen metsien suojeluohjelma: Tailot, Sjudarsgrunden (Norra Vallgrund). 5. Arvokkaat maisema-alueet: Björköby Valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin sisältyvät alueet on Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu suojeltaviksi luonnonsuojelualueiksi. Lisäksi Natura-verkostoon sisältyvät alueet ja Merenkurkun saariston maailmanperintöalue on osoitettu alueiden erityisominaisuuksia kuvaavilla merkinnöillä. Alueelle on laadittu kattavasti oikeusvaikutteiset rantayleiskaavat. Lisäksi Björköbyn saaristossa kylän yhteisiä alueita koskee vahvistettu rantakaava. Alueella on lisäksi useita pieniä rantakaava-alueita. Kansainvälinen asema: - Alue sisältyy osittain UNESCO:n maailman luonnonperintökohdeluetteloon. Perustetut luonnonsuojelualueet: Suurin osa alueesta on jo aiemmin rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueina, asetuksella (Tailot, Norra Vallgrundin metsä) tai hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Merkittävin näistä on noin 15000 hehtaarin suuruinen Valassaaret-Björkögrundenin yksityinen luonnonsuojelualue. Toteuttaminen: Alueen kansainvälisesti merkittävien suojeluarvojen turvaamiseksi pääosa maa-alueesta on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Tavoitteena on säilyttää nämä alueet mahdollisimman luonnonmukaisesti kehittyvinä näytteinä saariston luontotyypeistä. Myös luontotyyppien ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkojen suojelua koskevia luonnonsuojelulain säännöksiä voidaan soveltaa joillakin rajoitetuilla alueilla. Suojelutavoitteiden saavuttamista voidaan tukea maankäyttö- ja rakennuslain ja vesilain keinoin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että alueen suojelutavoitteet sisällytetään rantayleiskaavoihin ja että uudet rakennuspaikat osoitetaan mahdollisuuksien mukaan Natura-alueen ulkopuolelle. Vahvistetuilla yleiskaava-alueilla suojelun toteuttamisessa sovelletaan kaavan maankäyttöratkaisuja. Pääosalla vesialueista tärkeimpänä suojelutavoitteena on vesien pilaantumisen ehkäiseminen ja suojeluarvot voidaan turvata vesilain keinoin. Alueella olevien loma-asuntojen käyttö voi suojelutavoitteiden estämättä jatkua entiseen tapaan. Suojelutavoitteet eivät rajoita alueella olevien virallisten väylien ja pienveneväylien kunnossapitoa vesilain säännösten mukaisesti. Alueen suojelutavoitteiden ja muiden tarpeiden yhteensovittamiseksi ainakin osalle aluetta on tarkoituksenmukaista tehdä yksityiskohtainen hoito- ja käyttösuunnitelma yhdessä maanomistajien ja eri intressitahojen kanssa.


Back to top

6.1 Body(ies) responsible for the site management:

Organisation:Metsähallitus Pohjanmaan luontopalveut
Organisation:Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus

6.2 Management Plan(s):

An actual management plan does exist:

Yes Name: Ollqvist, Susanna 2005: Skötsel- och användningsplan för Mickelsörarna-Rödgrynnorna. Västra Finlands miljöcentrals duplikat 121/2005. Höglund, Jaana et al 2000: Skötsel- och användningsplan för Lappören, Slåttskäret, Rönnskäret och Kvicksund. Regionala miljöpublikationer 151. Västra Finlands miljöcentral 2000.

No, but in preparation



Back to top No data