Database release:

For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)



Back to top

1.1 Type


1.2 Site code


1.3 Site name

Siikajoen lintuvedet ja suot

1.4 First Compilation date


1.5 Update date


1.6 Respondent:

Name/Organisation:Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

1.7 Site indication and designation / classification dates

Date site classified as SPA:1998-08
National legal reference of SPA designationValtioneuvoston päätös
Date site proposed as SCI:1998-08
Date site confirmed as SCI: No data
Date site designated as SAC:2015-04
National legal reference of SAC designation:Asetus 354/2015


Back to top

2.1 Site-centre location [decimal degrees]:


2.2 Area [ha]


2.3 Marine area [%]


2.4 Sitelength [km]:


2.6 Biogeographical Region(s)

Boreal (0.00 %)


Back to top

3.1 Habitat types present on the site and assessment for them

Annex I Habitat types Site assessment
Code PF NP Cover [ha] Cave [number] Data quality A|B|C|D A|B|C
      RepresentativityRelative SurfaceConservationGlobal
1110  info      31  0.00 
1130  info      540  0.00 
1150  info      80  0.00 
1160  info      210  0.00 
1210  info      0.1  0.00 
1630  info      243.7  0.00 
1640  info      10.9  0.00 
2110  info      0.4  0.00 
2120  info      2.1  0.00 
2130  info      16.8  0.00 
2140  info      3.9  0.00 
2180  info      0.00 
2190  info      0.00 
3160  info      20  0.00 
7140  info      116.1  0.00 
7230  info      116.5  0.00 
7310  info      307.3  0.00 
9010  info      72.7  0.00 
9030  info      84  0.00 
9050  info      16.4  0.00 
9080  info      6.048  0.00 
91D0  info      154  0.00 
  • PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
  • NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
  • Cover: decimal values can be entered
  • Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)

3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them

Species Population in the site Site assessment
G Code Scientific Name S NP T Size Unit Cat. D.qual. A|B|C|D A|B|C
      MinMax  Pop.Con.Iso.Glo.
BA223Aegolius funereus    20  80     
BA223Aegolius funereus         
P1940Alisma wahlenbergii           
BA054Anas acuta    200  400     
BA054Anas acuta    23  23     
BA056Anas clypeata    30  70     
BA056Anas clypeata    22  22     
BA055Anas querquedula       
BA055Anas querquedula    10     
BA051Anas strepera       
BA051Anas strepera       
BA039Anser fabalis    250  500     
BA039Anser fabalis       
BA258Anthus cervinus       
BA028Ardea cinerea       
BA028Ardea cinerea         
BA169Arenaria interpres    10  20     
BA169Arenaria interpres       
BA222Asio flammeus    15     
BA059Aythya ferina    10     
BA059Aythya ferina       
BA061Aythya fuligula    300  700     
BA061Aythya fuligula    44  44     
BA062Aythya marila    12     
BA062Aythya marila         
BA104Bonasa bonasia    10     
BA021Botaurus stellaris    cmales     
BA045Branta leucopsis    20  40     
BA144Calidris alba    15  30     
BA466Calidris alpina schinzii    11     
BA466Calidris alpina schinzii       
BA143Calidris canutus    15  30     
BA147Calidris ferruginea    40  250     
BA148Calidris maritima       
BA145Calidris minuta    30  70     
BA146Calidris temminckii    30  70     
BA146Calidris temminckii    11  11     
BA081Circus aeruginosus    10     
BA081Circus aeruginosus    bfemales     
BA082Circus cyaneus    10     
BA082Circus cyaneus        bfemales   
BA084Circus pygargus       
BA037Cygnus columbianus bewickii       
BA038Cygnus cygnus    100  300     
BA038Cygnus cygnus       
BA236Dryocopus martius       
BA540Emberiza aureola         
BA379Emberiza hortulana         
BA542Emberiza rustica       
BA098Falco columbarius       
BA103Falco peregrinus       
BA102Falco rusticolus       
BA099Falco subbuteo       
BA096Falco tinnunculus    10     
BA002Gavia arctica       
BA001Gavia stellata    10     
BA217Glaucidium passerinum    15     
BA127Grus grus    100  250     
BA127Grus grus    15  15     
BA075Haliaeetus albicilla       
P1983Hamatocaulis lapponicus    area     
P6216Hamatocaulis vernicosus    area     
P1960Hippuris tetraphylla    400  600  shoots     
BA338Lanius collurio       
BA338Lanius collurio       
BA640Larus fuscus fuscus    11     
BA177Larus minutus    300  800     
BA177Larus minutus       
BA179Larus ridibundus    200  500     
BA179Larus ridibundus         
BA150Limicola falcinellus    20  50     
BA157Limosa lapponica    10  20     
BA156Limosa limosa       
BA156Limosa limosa       
BA272Luscinia svecica    40  80     
BA152Lymnocryptes minimus       
BA152Lymnocryptes minimus       
P1389Meesia longiseta    area     
BA066Melanitta fusca    10  20     
BA066Melanitta fusca         
BA065Melanitta nigra    30  50     
BA068Mergus albellus    20  50     
BA068Mergus albellus         
BA260Motacilla flava    50  100     
BA260Motacilla flava       
BA277Oenanthe oenanthe       
BA094Pandion haliaetus       
BA072Pernis apivorus       
BA170Phalaropus lobatus    10  20     
BA170Phalaropus lobatus    males     
BA151Philomachus pugnax    300  500     
BA151Philomachus pugnax    30  30  cmales     
BA241Picoides tridactylus    15     
BA140Pluvialis apricaria    30  70     
BA141Pluvialis squatarola    10  20     
BA007Podiceps auritus       
BA007Podiceps auritus         
BA006Podiceps grisegena    10  20     
BA006Podiceps grisegena         
BA119Porzana porzana    cmales     
P1968Primula nutans           
P1971Puccinellia phryganodes           
BA195Sterna albifrons    30  50     
BA195Sterna albifrons       
BA190Sterna caspia    10  30     
BA190Sterna caspia       
BA193Sterna hirundo    40  60     
BA193Sterna hirundo    31  31     
BA194Sterna paradisaea    70  150     
BA194Sterna paradisaea    56  56     
BA220Strix uralensis       
BA456Surnia ulula       
BA048Tadorna tadorna    30  50     
BA048Tadorna tadorna       
BA107Tetrao tetrix    20  40     
BA161Tringa erythropus    100  200     
BA166Tringa glareola    200  500     
BA166Tringa glareola       
BA162Tringa totanus    50  100     
BA162Tringa totanus    45  45     
BA282Turdus torquatus       
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
  • Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)

3.3 Other important species of flora and fauna (optional)


Population in the site


Group CODE Scientific Name S NP Size Unit Cat. Species Annex Other categories
     MinMax C|R|V|PIVVABCD
Bledius diota                   
Carex elongata                   
Carex livida                   
Dactylorhiza incarnata subsp. cruenta                   
Dactylorhiza incarnata subsp. incarnata                   
Dactylorhiza traunsteineri                   
Deschampsia bottnica                   
Eriophorum gracile                   
Euphrasia bottnica                   
Hammarbya paludosa                   
Juncus stygius                   
1099Lampetra fluviatilis                   
Meesia triquetra                   
Potamogeton compressus                   
Potamogeton friesii                   
Potamogeton obtusifolius                   
Ranunculus confervoides                   
Rhynchospora fusca                   
Salicornia europaea    50  1000           
Scrobipalpa salinella                   
1343Sicista betulina                 
5218Sphagnum contortum                     
Stellaria nemorum                   
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, Fu = Fungi, I = Invertebrates, L = Lichens, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • CODE: for Birds, Annex IV and V species the code as provided in the reference portal should be used in addition to the scientific name
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting, (see reference portal)
  • Cat.: Abundance categories: C = common, R = rare, V = very rare, P = present
  • Motivation categories: IV, V: Annex Species (Habitats Directive), A: National Red List data; B: Endemics; C: International Conventions; D: other reasons


Back to top

4.1 General site character

Habitat class % Cover

Total Habitat Cover


Other Site Characteristics

Siikajoen lintuvedet ja suot muodostavat monimuotoisen maankohoamisrannikon luontotyyppien kokonaisuuden. Alue koostuu Siikajokisuun, Tauvon-Merikylänlahden, Hietaniitynlahden, Säikänlahden ja Hummastinjärvien osa-alueista. Merikylänlahti on avoin merenlahti, joka on hitaasti kuroutumassa umpeen ja kehittymässä kluuviksi. Hiekkainen Tauvon Ulkonokanhietikko reunustaa Merikylänlahtea lännessä. Ulkonokan hietikko on harjujakson kohdalle syntynyt, noin sata vuotta vanha, laaja ja avoin hietikko. Alueella on nähtävissä hiekkarannan kasvillisuuden sukkessiovyöhykkeet. Kasvillisuudessa on mm. rönsyrölli-, rönsyrölli-suolavihvilä- ja merivihvilä-vyöhykkeitä. Ulkonokanhietikolla on muutamia matalia dyynejä ja jatkuvasti kehittyviä särkkiä. Lounaisosassa on kaakko-luoteissuuntainen metsän sitoma dyynijakso, jossa korkeimmat dyynit ovat noin seitsemän metriä korkeita. Tauvon kasvillisuudessa ovat luonteenomaisia dyynit ja matalakasvuiset rantaniityt sekä suolamaalaikut. Ulkonokan linnustossa ovat tyypillisiä avointa maastoa suosivat lajit. Alue on kasvistollisesti ja linnustollisesti erittäin arvokas. Alueen kehitystä on tutkittu jo 1890-luvulta lähtien. Säikänlahti ja Hietaniitynlahti ovat vanhoja, merestä kuroutuneita merenlahtia. Järviruoko muodostaa laajoja kasvustoja Säikänlahdella. Lahden vesilinnusto on monipuolinen, sieltä on havaintoja ainakin 17 pesivästä lintulajista. Siikajokisuulle ovat tyypillisiä jokisuiston hiekkasärkät ja laajat järvikortekasvustot. Siikajokisuun etelärannan töyräillä on merenrantalehtoa, joka on tyypiltään tähtimötyyppiä (SteT) ja mesiangervotyyppiä (FiT). Lehtoalueella on paikoin varttuneempaakin puustoa, jota ei ole hakattu vuosikymmeniin. Lehdossa on Perämeren rannikon laajin lehtotähtimöesiintymä. Lehto on merenrantalehdon ja deltalehdon välimuotoa. Alueella on myös pieninä laikkuina sara- ja ruoholuhtaa (SRhLu) ja luhtaista ruoho- ja heinäkorpea (LuRhK). Linnustollisesti Tauvon Ulkonokan, Merikylänlahden, Siikajokisuun, Säikänlahden sekä Hietaniitynlahden kokonaisuus muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonka merkitys on valtakunnallisesti hyvin huomattava sekä pesimäalueena että muutonaikaisena kerääntymisalueena. Monen alueella säännöllisesti esiintyvän lajin populaatiot ovat kooltaan hyvin merkittäviä - joillekin lintulajeille alue on yksi Suomen tärkeimmistä. Hummastinjärvien alue Hummastinjärvien alue sijaitsee Pohjanlahden rannikon kermikeidasvyöhykkeen ja Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen rajamailla. Se edustaa suhteellisen ojittamatonta maankohoamisrannikon nuorten rannikkosoiden kehityssarjaa. Alue on Vihannin kautta kulkevan harjujakson tuntumassa. Alueelle ovat tyypillisiä korkeuskäyrien suuntaiset loivat rantavallit ja paikoin dyynivallit. Rantavallien katkeamiskohdissa on paikoin moreenia pintamaana. Alueen tasaisuus, hiekkaisuus ja rantavallit aiheuttavat sen, että alueella on hyvin monimutkaiset veden virtaussuhteet. Suot ovat kehittymässä rantavallien patoamiksi aapasoiksi. Sukkessiosarja alkaa ohutturpeisista, luhtaisista avosoista, ja etenee luhtaisten ja rehevien korpien sekä lettojen kautta jo melko kehittyneiksi aapasoiksi. Rantavalleilla eli kaarroilla on kuivaa ja kuivahkoa kangasmetsää. Kuusensalmen luoteispuolella on edustava, pienehkö merenrantavyöhykkeen lehtoalue. Kaartojen reunat ovat soistuneita ja ne ovat pääosin kangasrämettä (KgR).

4.2 Quality and importance

Siikajoen lintuvesialueet ovat tärkeitä hiekkaisten merenrantojen ja merenrantaniittyjen suojelukohteita. Alueella on poikkeuksellisen runsas kahlaajalajisto ja vesilinnusto. Ulkonokan hiekkasärkät ovat tiirojen ja lokkien tärkeä esiintymisalue. Lokkilintuyhdyskuntien suojassa pesii monipuolinen kahlaaja- ja vesilintulajisto. Suojelun kannalta tärkeimpiä lajeja ovat etelänsuosirri, pikkutiira, mustapyrstökuiri, kaulushaikara, ristisorsa, lapinsirri, punajalkaviklo, karikukko, jouhi-, lapa- ja harmaasorsa, tukkasotka ja ruskosuohaukka. Monelle lajille alue on yksi Suomen tärkeimmistä pesimäalueista. Merikylänlahti ja Ulkonokka ovat erittäin merkittäviä lintujen muuttoaikaisia levähdyspaikkoja. Ulkonokka on yksi Suomen tärkeimpiä kahlaajien levähdysalueita. Päämuuttoaikaan hietikoilta ja rantalietteiltä on laskettu enimmillään jopa useita tuhansia sirrejä ja satoja vikloja ja suokukkoja. Muutolla levähtävistä lajeista merkittäviä kerääntymiä on havaittu jouhi- ja lapasorsalla, tukkasotkalla, laulujoutsenella, uivelolla, pikkulokilla, jänkäsirriäisellä, vesipääskyllä, suokukolla, mustaviklolla, lirolla, suosirrillä sekä ajoittain muillakin sirreillä. Muutolla levähtävien kahlaajien populaatiot vaihtelevat huomattavasti vuosien välillä. Myös avomaiden varpuslintuja kerääntyy suuria määriä alueille. Siikajoen lintuvesialueilla on tärkeä merkitys linnuston geneettisen ja lajistollisen monimuotoisuuden säilyttäjänä, koska alueella esiintyy harvinaisia lajeja ja linnusto on runsaslukuinen. Valtakunnallisessa Suomen Akatemian harjututkimuksessa alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Tauvon Ulkonokanhietikko on merkittävä alue myös uhanalaisille kasveille ja suolamaakasvillisuudelle. Aidot suolamaalaikut ovat suuresti harvinaistuneet ja Ulkonokanhietikko on merkittävimpiä alueita, missä niitä vielä esiintyy. Tyypillistä lajistoa näillä harvakasvuisilla laikuilla ovat suolavihvilä, suolasänkiö, suolasolmukki, meriratamo, hentosuolake ja rönsyrölli sekä uhanalainen suolayrtti. Erittäin uhanalaisen suolayrtin osalta Tauvo on harvoja esiintymisalueita koko Suomessa. Suolayrttiä käyttää ravintonaan äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu suolayrttijäytäjäkoi. Ulkonokanhietikko on ollut keskeinen esiintymisalue myös erittäin uhanalaiselle rönsysorsimolle, jota ei Hailuodon Isomatalan lisäksi esiinny merkittävästi muualla Suomessa. Tauvon rönsysorsimoesiintymän tila on ollut viime vuosina heikentynyt. Ruijanesikkoa on esiintynyt Merikylänlahden perukan rantaniityillä ja senkin tilanne on heikentynyt. Nimilajin lisäksi alueella tavataan useita ruijanesikkoryhmän lajeja sekä alueellisesti ja valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, kuten nelilehtivesikuusi ja upossarpio. Myös upossarpion tila on huonontunut. Ulkonokan ja Merikylänlahden niittyjen umpeenkasvu on heikentänyt matalakasvuisten merenrantaluontotyyppien tilaa ja niillä esiintyvien uhanalaisten kasvilajien säilymistä. Rantavyöhykkeelle levittäytynyttä ruovikkoa on niitetty vuodesta 2003 alkaen ja avomaille levittäytyvää pajukkoa poistettu osalta aluetta useana vuonna 1990-luvulta lähtien. Ulkonokan ja Siikajokisuun alueita on laidunnettu 2000-luvulta alkaen ja etenkin Ulkonokalla laidunnus on vaikuttanut hyvin myönteisesti alueen ja luontotyyppien tilaan. Luontotyyppien parantunut tila on parantanut myös alueelle ominaisten suojeluperustelajien tilaa ja populaatioita. Merikylänlahden perukkaa kuormittavat yläpuoliset ojitukset. Hummastinjärvien alueen ojittamattomat suoalueet muodostavat poikkeuksellisen edustavan, tutkimuksen kannalta arvokkaan nuorten rannikkosoiden sarjan. Erityisesti alueen alempi osa on tutkimuksen kannalta arvokas ja täydentää hyvin läheistä Huhtaneva-Luminevan suoaluetta. Soidensuojelun perusohjelman ulkopuolisia, yhtä laajoja ja luonnontilaisia kokonaisuuksia ei muualta maankohoamisrannikolta tunneta. Hummastinjärvien alueella on huomattava suovalkkuesiintymä. Alueella on erittäin tärkeä maakunnallinen merkitys alueella esiintyville uhanalaisille kasveille. Hietaniitynlahtea ovat kuivattaneet ympäristössä tehdyt ojitukset. Maankohoaminen ja jokien mukanaan tuoma kiinteä aines muuttavat matalia ranta-alueita. Virkistystoiminta ja mökkirakentaminen kohdistavat paineita osaan alueesta. Siikajokisuussa metsästys on tärkein virkistyskäyttömuoto. Ulkonokan alueelle on perustettu laaja metsästyskieltoalue. Siikajokisuun keskiväylä on ruopattu vuonna 1987. Hummastinjärvien alueen säilyttäminen vesitaloudeltaan luonnontilaisena ja yhtenäisenä vaatii riittävän laajojen suoalueiden säilyttämistä ojittamattomina kullakin korkeusvyöhykkeellä. Kohdassa 3.3 merkinnällä D luetellut kasvilajeista ovat alueellisesti uhanalaisia vaaleasara, rimpivihvilä, kairasammal ja litteävita. Pohjanlahdenlauha on kotoperäinen laji ja Suomen vastuulaji. Myös vaaleasara on Suomen vastuulaji. Hoikkavilla, tylppälehtivita, lehtotähtimö, pitkäpääsara, hentosätkin ja tylppälehtivita ovat seurattavia lajeja. Alueen suojelutavoite: Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä • luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein, • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site

The most important impacts and activities with high effect on the site

Negative Impacts
RankThreats and pressures [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
Positive Impacts
RankActivities, management [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]

Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both

4.4 Ownership (optional)

Any Public0
Joint or Co-Ownership0

4.5 Documentation

Joensuun korkeakoulu 1980: Pohjois-Pohjanmaan harjujen moninaiskäyttötutkimus. Perusaineisto. - Joensuun korkeakoulu. Leinonen, S. ym. 1987: Siikajokisuun kasvillisuusinventointi. Lomakkeita säilytetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Vainio, M. 1989: Siikajokisuun inventointi. Lomakkeita säilytetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukses-sa. Ympäristöministeriö 1992: Erityissuojelua vaativat vesistöt. Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietintö. - Työryhmän mietintö 63 1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Kukko-oja, K. & Rehell, S. 1994: Siikajoen Hummastinjärvien tienoon suoalueen luontoselvitys. - Ympäristöinstituutti. Työraportti 21.9.1994. 32 s. Finnish Environment Agency 1996: Finnish wetlands of international importance. Descriptions of present and proposed Ramsar Convention sites. - Finnish Environment Agency (FEA). Nature and Land Use Division. 15.1.1996. Bird Life Suomen ja Syken IBA-laskennat v.1990-1997. SYKEn selvitys 1999. Pessa, J. 2000. Lintuvesien tila Pohjois-Pohjanmaalla. Julkaisematon raportti. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Kukko-oja, K. & al. 2003. Maankohoamisrannikon luontoa Siikajoen Tauvosta Hummastinjärville. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 892. Ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä, Hertta. Kukko-oja, K. & al. 2003. Maankohoamisrannikon luontoa Siikajoen Tauvosta Hummastinjärville. Metsäntut-kimuslaitoksen tiedonantoja 892, 2003. Hägg, M. 2003: Uhanalaisten kasvien kartoitus, Ulkonokanhietikko, Tauvo, Siikajoki. Raportti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Julkaisematon. Aureola -lehden vuosikerrat ja vuosikirjat 1990-2002. Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdis-tys. Arkistotiedot Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevista FINIBA- (Suomen tärkeät lintualueet) ja IBA- (kansainväli-sesti tärkeät lintualueet) kohteista. Aineistoa säilytetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Yh-teyshenkilö Jorma Pessa. Lintuvesi-inventointeihin perustuvat tietolomakkeet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Havaintoai-neisto kerätty pääosin vuonna 1999. Yhteyshenkilö Jorma Pessa. Lintuvesityöryhmä 1981: Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. - Komiteanmietintö 1981:32. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen arkistotiedot vuosilta 1985-1995. Uhanalaisten lintulajien seurantatiedot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimialueelta (seurannan vastuuhenkilö Jorma Pessa, toimeksiantaja ja tietojen säilyttäjä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus). Tietokantatäydennys 2016: Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi, MHGIS ja YSAGIS -tietokannat., luontotyyppiaineisto 15.11.2013 Birdlife Suomi 2014: Kerääntyvien lintulajien esiintyminen tietyillä linnustonsuojelualueilla Tiira-lintutietopalvelun havaintojen perusteella. Raportti. Jorma Pessa/Pohjois-Pohjanmaan ELY: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kokoamat Natura-alueiden linnustoa koskevat seuranta-aineistot ja tietokannat. Suomen ympäristökeskus 2014: Hertta (Eliölajit –tietojärjestelmä) 5/2014


Back to top

5.1 Designation types at national and regional level:

Code Cover [%]

5.3 Site designation (optional)

Ulkonokanhietikko on yksityismaiden luonnonsuojelualue ja pinta-alaltaan 152 ha. Lisäksi Siikajoen lintuvesien ja soiden alueella on rauhoitettu laajoja yksityismaa-alueita. Merikylänlahti, Siikajokisuu, Säikänlahti ja Hietaniitynlahti sisältyvät valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Hummastinjärvien alue ei sisälly suojeluohjelmiin. Kaikki osa-alueet on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueiksi. Siikajoen lintuvesien ja soiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla.


Back to top

6.1 Body(ies) responsible for the site management:

Organisation:Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

6.2 Management Plan(s):

An actual management plan does exist:

No, but in preparation



Back to top No data