Database release:
SDF
NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM

For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)

TABLE OF CONTENTS

1. SITE IDENTIFICATION

Back to top

1.1 Type

B

1.2 Site code

FI1200718

1.3 Site name

Tormuan Pohjavaara - Riitasuo

1.4 First Compilation date

1996-09

1.5 Update date

2018-12

1.6 Respondent:

Name/Organisation:Metsähallitus
Address:               
Email:
Date site proposed as SCI:1998-08
Date site confirmed as SCI: No data
Date site designated as SAC:2015-04
National legal reference of SAC designation:Asetus 354/2015

2. SITE LOCATION

Back to top

2.1 Site-centre location [decimal degrees]:

Longitude:29.443100
Latitude:65.369200

2.2 Area [ha]

1700.0000

2.3 Marine area [%]

0.0000

2.4 Sitelength [km]:

0.00

2.6 Biogeographical Region(s)

Boreal (0.00 %)

3. ECOLOGICAL INFORMATION

Back to top

3.1 Habitat types present on the site and assessment for them

Annex I Habitat types Site assessment
Code PF NP Cover [ha] Cave [number] Data quality A|B|C|D A|B|C
      RepresentativityRelative SurfaceConservationGlobal
3140  info      0.00 
3160  info      26  0.00 
3260  info      0.00 
7110  info      0.00 
7140  info      65  0.00 
7160  info      0.3  0.00 
7230  info      81  0.00 
7310  info      398  0.00 
9010  info      818  0.00 
9050  info      0.00 
91D0  info      341  0.00 
  • PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
  • NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
  • Cover: decimal values can be entered
  • Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)

3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them

Species Population in the site Site assessment
G Code Scientific Name S NP T Size Unit Cat. D.qual. A|B|C|D A|B|C
      MinMax  Pop.Con.Iso.Glo.
M1355Lutra lutra           
P1972Ranunculus lapponicus           
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
  • Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)

3.3 Other important species of flora and fauna (optional)

Species

Population in the site

Motivation

Group CODE Scientific Name S NP Size Unit Cat. Species Annex Other categories
     MinMax C|R|V|PIVVABCD
Fu  Amylocystis lapponica                   
Fu  Antrodia albobrunnea                   
Carex buxbaumii subsp. mutica                   
Carex capitata                   
Carex heleonastes                   
Carex lepidocarpa subsp. jemtlandica                   
Carex panicea                   
Carex viridula var. bergrothii                   
Fu  Cinereomyces lenis                   
Dactylorhiza fuchsii                   
Dactylorhiza incarnata subsp. cruenta                   
Dactylorhiza incarnata subsp. incarnata                   
Dactylorhiza traunsteineri                   
Eleocharis quinqueflora                   
A542Emberiza rustica                   
Fu  Fomitopsis rosea                   
Goodyera repens                   
Gymnadenia conopsea                   
Fu  Hericium coralloides                   
Fu  Leptoporus mollis                   
Listera ovata                   
Lobaria pulmonaria                   
Matteuccia struthiopteris                   
A260Motacilla flava                   
Fu  Phellinus chrysoloma                   
Fu  Phellinus ferrugineofuscus                   
Fu  Phellinus lundellii                   
Fu  Phellinus nigrolimitatus                   
Fu  Phellinus populicola                   
Fu  Phellinus viticola                   
A241Picoides tridactylus    11  50           
Potamogeton praelongus                   
Pseudocalliergon trifarium                   
Salix myrsinites                   
Fu  Skeletocutis stellae                   
A534Tarsiger cyanurus                   
A108Tetrao urogallus    11  50           
Triglochin palustris                   
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, Fu = Fungi, I = Invertebrates, L = Lichens, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • CODE: for Birds, Annex IV and V species the code as provided in the reference portal should be used in addition to the scientific name
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting, (see reference portal)
  • Cat.: Abundance categories: C = common, R = rare, V = very rare, P = present
  • Motivation categories: IV, V: Annex Species (Habitats Directive), A: National Red List data; B: Endemics; C: International Conventions; D: other reasons

4. SITE DESCRIPTION

Back to top

4.1 General site character

Habitat class % Cover
N062.00
N0743.00
N1752.00
N193.00

Total Habitat Cover

100

Other Site Characteristics

Pohjanvaaran vanhojen metsien alue Metsät ovat suurimmaksi osaksi tuoreita kankaita, tosin usein karumman puoleisia. Rehevyyttä (metsäkurjenpolvi ja metsäimarre runsaina) ilmenee laikuttain monilla paikoilla, etenkin rinteillä. Metsäpalon jälkiä on lähes koko alueella. Monilla kuvioilla on palaneita justeerikantoja ja hieman matalampia lahonneta mäntykantoja. Metsät ovat kuitenkin palautuneet vuosikymmenten takaisista harsintahakkuista hyvin. Alueen merkittävintä metsäluontoa edustavat eräät rehevät korpimaiset puronvarret ja niiden läheiset kankaat, joissa on lahopuustoa paikoin hyvinkin runsaasti, sekä Pohjanvaaran jyrkkä etelärinne ja Lumperoisenvaaran luoteisrinne. Hienoja aarnimetsäkuvioita on myös soidensuojelualueen itäpuolella. Metsien puusto on tiheydeltään vaihtelevaa eriasteisesti kuusettunutta järeää männikköä. Melko järeää koivua on tavallisesti 5-10 % pystypuuston runkoluvusta ja haapaa (20-40 cm dbh) yksinpuin tai pienissä ryhmissä. Selvästi kuusivaltaiset kuviot keskittyvät lähinnä puronvarsiin ja hajanaisesti muualle. Lahopuustoa alueella on runsaasti ja monipuolisesti. Kaikiaan maapuita on 100-200 runkoa hehtaarilla, painottuen mäntyyn, koivuun ja ohuehkoon kuuseen. Männyn osalta on hyvä lahopuujatkumo ja useilla kuvioilla on kohtalaisesti myös järeätä kuusimaapuuta. Kohtalaisen runsaasti on myös haapapökkelöitä ja -maapuita. Tavalliset aarnimetsäkääväkkäät ovat hyvin runsaita: haavanarinakääpä, pikireunakääpä, aarnikkääpä, pursukääpä, rusokantokääpä, kuusenkääpä, riukukääpä, sirppikääpä ja koralliorakas. Suot ovat päätyypiltään karuja lyhytkortisia tai heikosti saraisia nevoja ja tupasvillaisia rämeitä. Edustavimmat korvet ovat purojen varrella ja rehevimmät suot ovat lettonevaisia (BrLN). Laajimmat hyvin kehittyneet rimpinevat ovat Pohjansuo ja Rapalammen suojuotti. Kortepaikanpuron varrella on entisiä suoniittyjä, jotka ovat pikkuhiljaa metsittymistä. Muuten suopuusto on luonnontilaista. Bryales lettonevoja on pienialaisesti Kortepaikanpuron läheisyydessä ja laajemmin Hoikkasuolta Rätinkisalmelle ulottuvassa suojuotissa. Lettonevojen yhteydessä on myös lähteisyyttä. Pölhönpuron varrella on kaksi kotkansiipilehtokorpea. Korvissa kasvaa myös lapinleinikkiä. Lapinleinikkiä on lisäksi Kortepaikanpuron yläjuoksulla. Alueen ojitetuttujen soiden ennallistaminen on aloitettu v.2012. Paiselammin soidensuojelualue Alueen länsiosassa, Paiselampien ympäristössä, on poikkeavan hienoja lettolierosammal-rimpilettoja (ScoL) ja pienialaisemmin rimpisirppisammal-rimpilettoja (ReL), lettoväkäsammal-lettoja (CaL), heterahkasammal-lettoja (WaL) ja lettorämeitä (LR). Timpijoen varrella on myös huomattavasti rahkasammaleisia rimpilettoja, ja jokivarren lettolierosammal-rimpiletot ovat luhtaisia. Alueen itäosan suot ovat karumpia ja tavanomaisempia karuja saranevoja ja lyhytkorsinevoja sekä rahkaisia tupasvillarämeitä ja nevarämeitä. Letoilla kasvaa silmiinpistävän runsaasti nuijasaraa ja hirssisaraa. Alueen kasviharvinaisuus on kuusamonnokkasara, jota ei tavata laajemmin kuin Kuusamosta ja parilta kasvupaikalta Kainuusta. Soilla on lisäksi punakämmekkä, kalvasvesiherne, lettopaju, kirkiruoho ja soikkokaksikko. Ylimmäisen Paiselammin soilla, jotka eivät varsinaisesti kuulu soidensuojelualueseen, kasvaa lisäksi kaitakämmekkä, lapinnuijasara ja lettosara. Kirkaslammen ennallistettavat suot Kirkaslammen letot on ojitettu. Siitä huolimatta alueella kasvaa useita kasviharvinaisuuksia, kuten pikkunokkasara, hetosuolake, kirkiruoho, punakämmekkä, verikämmekkä, pitkälehtivita, soikkokaksikko, lettopaju, hirssisara. Suolla on ilmoitettu kasvavan myös letosaran, nuppisaran, kaitakämmekän ja jouhiluikan, jonka ei tiedetä kasvavan muualla Kainuussa . Uhanalaisten lajien kasvupaikkoja on runsaasti joka puolella ojitettua suota. Suo on tunnettu jo 1920-luvulla erityisen hienona lettoalueena (Nurmelan letot). Vähiten suo-ojituksesta ovat kärsineet suon kosteimmat osat. Alueilla, joissa on vielä jäljellä järviruokoisia lettolierosammal-rimpiä, kasvaa yleisesti pikkunokkasaraa. Mätäs- ja välipinnat ovat lettorämemuuttumaa, jonka voisi enna listamalla paluttaa luonnontilaan. Ojituksen seurauksena mänty, hieskoivu, kiiltopaju ja ehkä myös lettopaju ovat runsastuneet ja vaivaiskoivu on levinnyt harvakseltaan suolle. Pohjakerroksessa on silti vielä yleisesti lettojen tyyppisammalia. Suoalueen letot eivät ennen ojitusta millään tavalla eronneet viereisestä Paiselammin soidensuojelualueesta. Ennallistamistoimenpiteet suon luonnontilan paluttamiseksi aloitettiin v. 2012. Riitasuo Alueen suuret avosuot ovat runsasravinteisia rimpinevoja (MeEuRiN) tai lettolierosammal-rimpilettoa ja laiteilta lettorämeitä. Rytilehdon pohjoispuolella on laajempi lettoräme. Kotisuolta Riitalampeen laskevan puron alajuoksulla on pienialaisesti luhtaisuutta ja rimpilettoisuutta. Lähempänä kangasmaan reunaa Riitalammen rantasuo on paikoin lettoväkäsammal-lettoa. Rytilehdon pohjoispuolisella lettorämeellä kasvaa kalkkimaariankämmekkä ja kirkiruoho. Hirssisaraa on Riitalammen eteläpuolella ja nuppisaran on ilmoitettu kasvan Riitasuon pohjoisosassa. Riitasuo yhdistää arvokkaan Kotisuon alueen Kirkassuohon. Kotisuo – Paskalampi Suurin osa suosta on lähinnä mätäs- ja välipintaista rämelettoa. Paikoin, varsinkin lampien välissä, on edustavia järviruokoisia ja lettolierosammaleisia ruoppavaltaisia rimpiä. Rimmissä kasvaa parisen sataa pikkunokkasaraa. Muuten suolla kasvaa myös lettopajua, useita kirkiruohoja, yleisesti hirssisaraa ja punakämmekkää sekä parissa kohtaa nuppisaraa. Alueella on ilmoitettu kasvavan myös kaitakämmekkää ja lettosaraa.

4.2 Quality and importance

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys. Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site

The most important impacts and activities with high effect on the site

Negative Impacts
RankThreats and pressures [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
LB02b
MD01.01b
LJ01.03i
MJ02.01b
Positive Impacts
RankActivities, management [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]

Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both

4.4 Ownership (optional)

Type[%]
PublicNational/Federal0
State/Province0
Local/Municipal0
Any Public0
Joint or Co-Ownership0
Private3
Unknown0
sum100

4.5 Documentation

Metsähallitus, Kainuun puistoalue Tietokantatäydennys 2016 Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi. MHGIS ja YSAGIS -tietokannat, luontotyyppi-aineisto 15.11.2013. Suomen ympäristökeskus 2013: Hertta (Eliölajit-tietojärjestelmä) 1.1.2013. Rajasärkkä, Ari 2013: Suojelualueverkon maalinnuston linjalaskennat. Excel-taulukko. Metsähallitus. 15.4.2013.

5. SITE PROTECTION STATUS

Back to top

5.1 Designation types at national and regional level:

Code Cover [%]
FI0086.00
FI0314.00

5.3 Site designation (optional)

Tormuan Pohjanvaara kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Paiselammin suot ovat soidensuojelualuetta. Ylimmäinen Paiselampi on todettu arvokkaaksi pienvedeksi. Muut alueet ei eivät kuulu valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Aluekokonaisuus esitetään luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla suojeltavaksi. Alueella olevat kaivoslain mukaiset valtausoikeudet jäävät voimaan.

6. SITE MANAGEMENT

Back to top

6.1 Body(ies) responsible for the site management:

Organisation:Metsähallitus
Address:
Email:

6.2 Management Plan(s):

An actual management plan does exist:

X
Yes Name: Kalevalapuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, Metsähallitus, 2011 . Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 91, 143 s. Tormuan Pohjavaaran – Riitasuon soiden ennallistamissuunnitelma. Metsähallitus 2012
Link:

No, but in preparation
No

 

7. MAP OF THE SITE

Back to top No data

SITE DISPLAY