Database release:
SDF
NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM

For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)

TABLE OF CONTENTS

1. SITE IDENTIFICATION

Back to top

1.1 Type

C

1.2 Site code

FI0100005

1.3 Site name

Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue

1.4 First Compilation date

1996-09

1.5 Update date

2018-12

1.6 Respondent:

Name/Organisation:Metsähallitus
Address:               
Email:

1.7 Site indication and designation / classification dates

Date site classified as SPA:1998-08
National legal reference of SPA designationValtioneuvoston päätös
Date site proposed as SCI:1998-08
Date site confirmed as SCI: No data
Date site designated as SAC:2015-04
National legal reference of SAC designation:Asetus 354/2015

2. SITE LOCATION

Back to top

2.1 Site-centre location [decimal degrees]:

Longitude:23.396400
Latitude:59.846400

2.2 Area [ha]

52579.0000

2.3 Marine area [%]

94.5000

2.4 Sitelength [km]:

0.00

2.6 Biogeographical Region(s)

Boreal (0.00 %)

3. ECOLOGICAL INFORMATION

Back to top

3.1 Habitat types present on the site and assessment for them

Annex I Habitat types Site assessment
Code PF NP Cover [ha] Cave [number] Data quality A|B|C|D A|B|C
      RepresentativityRelative SurfaceConservationGlobal
1110  info      400  0.00 
1150  info      1149  0.00 
1160  info      500  0.00 
1170  info      2340  0.00 
1210  info      0.02  0.00 
1220  info      13.73  0.00 
1230  info      226.13  0.00 
1610  info      70  0.00 
1620  info      126.4  0.00 
1630  info      31.63  0.00 
1640  info      3.04  0.00 
1650  info      2100  0.00 
2110  info      0.27  0.00 
2120  info      0.00 
2130  info      3.08  0.00 
2140  info      1.93  0.00 
2180  info      10.9  0.00 
2190  info      0.25  0.00 
3110  info      92  0.00 
3160  info      9.5  0.00 
3260  info      0.1  0.00 
6230  info      0.01  0.00 
6270  info      5.9  0.00 
6430  info      4.53  0.00 
7140  info      30  0.00 
8210  info      0.07  0.00 
8220  info      92.26  0.00 
8230  info      0.1  0.00 
9010  info      250  0.00 
9020  info      17.05  0.00 
9050  info      108.9  0.00 
9060  info      0.00 
9070  info      21.8  0.00 
9080  info      14  0.00 
91D0  info      50  0.00 
  • PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
  • NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
  • Cover: decimal values can be entered
  • Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)

3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them

Species Population in the site Site assessment
G Code Scientific Name S NP T Size Unit Cat. D.qual. A|B|C|D A|B|C
      MinMax  Pop.Con.Iso.Glo.
BA298Acrocephalus arundinaceus    10  50     
BA223Aegolius funereus             
BA200Alca torda    10     
BA054Anas acuta       
BA054Anas acuta    50  200     
BA056Anas clypeata    40  70     
BA056Anas clypeata    10  20     
BA055Anas querquedula    10     
BA055Anas querquedula       
BA051Anas strepera    10     
BA028Ardea cinerea    50  80     
BA028Ardea cinerea    20  50     
BA169Arenaria interpres    15  30     
BA059Aythya ferina    20  50     
BA061Aythya fuligula    1000  3000     
BA061Aythya fuligula    30  50     
BA062Aythya marila    50  150     
BA104Bonasa bonasia       
BA021Botaurus stellaris       
BA045Branta leucopsis    30  50     
BA215Bubo bubo       
BA143Calidris canutus    10  50     
BA147Calidris ferruginea    20  100     
BA145Calidris minuta    10  40     
BA146Calidris temminckii    30  100     
BA224Caprimulgus europaeus       
BA202Cepphus grylle    100  200     
BA037Cygnus columbianus bewickii    20     
BA038Cygnus cygnus    200  800     
BA236Dryocopus martius       
BA099Falco subbuteo    20  30     
BA320Ficedula parva       
BA002Gavia arctica       
BA217Glaucidium passerinum               
BA127Grus grus       
BA075Haliaeetus albicilla    20  30     
M1364Halichoerus grypus    40     
BA338Lanius collurio       
I1042Leucorrhinia pectoralis           
BA150Limicola falcinellus    20     
BA152Lymnocryptes minimus    10     
I1922Macroplea pubipennis           
BA066Melanitta fusca    70  150     
BA068Mergus albellus    50  120     
BA277Oenanthe oenanthe    50  100     
BA072Pernis apivorus             
BA170Phalaropus lobatus    20     
BA151Philomachus pugnax    50  300     
BA234Picus canus       
BA006Podiceps grisegena    50  100     
BA119Porzana porzana       
BA063Somateria mollissima    2500  5000     
BA190Sterna caspia    120  150     
BA193Sterna hirundo    300  600     
BA194Sterna paradisaea    400  700     
BA307Sylvia nisoria    10     
BA108Tetrao urogallus       
BA161Tringa erythropus    30  80     
BA166Tringa glareola    300  1000     
BA166Tringa glareola       
BA162Tringa totanus    40  60     
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
  • Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)

3.3 Other important species of flora and fauna (optional)

Species

Population in the site

Motivation

Group CODE Scientific Name S NP Size Unit Cat. Species Annex Other categories
     MinMax C|R|V|PIVVABCD
Aegialia arenaria                   
Agelena labyrinthica                   
Airaphilus perangustus                   
Ammophila arenaria                   
Ampedus praeustus                   
Ampedus sanguineus                   
Amphipoea crinanensis                   
Anthicus umbrinus                   
Apamea anceps                   
Aphodius niger                   
Aphodius plagiatus                   
Aphodius sordidus                   
Aphodius subterraneus                   
Aporinellus sexmaculatus                   
Arctosa perita                   
Arthonia spadicea                   
Athetis gluteosa                   
Atriplex glabriuscula                   
Bacidia igniarii                   
Bacidia laurocerasi                   
Bacidia rubella                   
Bembidion minimum                   
Berlandina cinerea                   
Bledius diota                   
Bledius spectabilis                   
Bothrynoderes affinis                   
Botrychium matricariifolium                   
Briza media    20  20             
Bryoria fremontii                   
Bryoria nadvornikiana                   
Bucculatrix artemisiella                   
Calamia tridens                   
A149Calidris alpina alpina    500  2000           
Carabus convexus                   
Carex riparia                   
Caryocolum cauligenellum                   
Catoptria fulgidella                   
Chaenotheca gracilenta                   
Chaenotheca stemonea                   
A137Charadrius hiaticula    10           
Chlaenius nigricornis                   
Coleophora caelebipennella                   
Coleophora colutella                   
Coleophora cornutella                   
Coleophora gardesanella                   
Coleophora granulatella                   
Coleophora hackmani                   
Coleophora lixella                   
Coniocleonus nebulosus                   
Corydalis intermedia                   
Crypticus quisquilius                   
Cydia succedana                   
Decantha borkhausenii                   
Drosera intermedia                   
Dyschirius salinus                   
Elachista bruuni                   
Epipactis palustris                   
Epirrhoe pupillata                   
Eucosma pupillana                   
Eucosma suomiana                   
Eulamprotes superbella                   
Eupithecia egenaria                   
Eupithecia orphnata                   
Euzophera cinerosella                   
Heterocerus flexuosus                   
Hyphoraia aulica                   
Hypoxystis pluviaria                   
Idaea muricata                   
Jungermannia leiantha                   
Kelisia sabulicola                   
Lamellocossus terebra                   
Lasius meridionalis                   
Lemonia dumi                   
Leptacinus sulcifrons                   
Levipalpus hepatariellus                   
Listera ovata                   
Lithospermum arvense                   
Luzula campestris                   
Lygephila viciae                   
Malus sylvestris                   
Maniola jurtina                   
Melanophthalma suturalis                   
Merrifieldia tridactyla                   
Fu  Mycena tintinabulum                   
Nehalennia speciosa                   
Nitellopsis obtusa                   
Nowellia curvifolia                   
Ochetostethus opacus                   
Opigena polygona                   
A323Panurus biarmicus    10           
Pempeliella dilutella                   
Pempeliella ornatella                   
Pertusaria flavida                   
Pertusaria pertusa                   
Phibalapteryx virgata                   
Philodromus fallax                   
Phimodera humeralis                   
Phytocoris insignis                   
Pima boisduvaliella                   
Pionosomus varius                   
Platanthera chlorantha                   
Platismatia norvegica                   
Polypogon lunalis                   
Potamogeton friesii                   
Potentilla anglica                   
Psylliodes marcidus                   
Pyrausta cingulatus                   
Pyrausta sanguinalis                   
Pyrrhospora quernea                   
Rhynchospora fusca                   
Salda muelleri                   
Salsola kali                   
Saxifraga tridactylites                   
Sciocoris cursitans                   
Sclerophora peronella                   
Scopula decorata                   
Scutellaria hastifolia                   
Fu  Skeletocutis stellae                   
Spaelotis ravida                   
Sphingonotus caerulans                   
A173Stercorarius parasiticus             
Strophosoma fulvicorne                   
Thalera fimbrialis                   
Ulmus glabra                   
Ulmus laevis                   
Ulota crispa                   
Xestia ashworthii                   
Fu  Xylaria longipes                   
Zygodon viridissimus                   
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, Fu = Fungi, I = Invertebrates, L = Lichens, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • CODE: for Birds, Annex IV and V species the code as provided in the reference portal should be used in addition to the scientific name
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting, (see reference portal)
  • Cat.: Abundance categories: C = common, R = rare, V = very rare, P = present
  • Motivation categories: IV, V: Annex Species (Habitats Directive), A: National Red List data; B: Endemics; C: International Conventions; D: other reasons

4. SITE DESCRIPTION

Back to top

4.1 General site character

Habitat class % Cover
N0195.00
N021.00
N041.00
N051.00
N172.00

Total Habitat Cover

100

Other Site Characteristics

Natura-alueeseen kuuluu rajauksen sisällä oleva vesialue kokonaisuudessaan sekä lisäksi muita vesi- ja maa-alueita seitsemällä osa-alueella, joiden rajaukset ilmenevät erilliseltä toteuttamistapakartalta. Alue on noin 52 000 ha:n laajuinen merialue, joka käsittää Pohjanpitäjänlahden vesialueet, Tammisaaren saariston merialueet alkaen idässä Nothamnin-Strömsön-Hättön suojelualueesta ja ulottuen etelässä sisäisten aluevesien ulkorajaan sekä Hangon etelälahtien merialueet. Kohde on osa HELCOMin suosittamaa BSPA-verkostoa ja todettu ympäristöministeriön asettaman vesistöjen erityissuojelutyöryhmän raportissa erityisiä suojelutoimia vaativaksi merialueeksi. Sisimpänä oleva Pohjanpitäjänlahti on murtumalaakso, jota rajoittaa Tammisaaren kaupungin kohdalla Salpausselän muodostama kynnys. Lahti muistuttaa matalaa vuonoa. Saaristo muodostuu mereen päin loivasti viettävästä peneplaanista, jota sekä rannikon suuntaiset että näitä vastaan poikittain sijaitsevat murtumalinjat rikkovat. Hankoniemen eteläreunan matalat, hietikoiden reunustamat poukamat ovat linnustollisesti arvokkaita. Alue sisältää täydellisen sarjan meri-, ulko- ja sisäsaariston vyöhykkeitä ja edustaa siten pienoiskoossa kaikkia rannikkoalueita. Suolapitoisuus vähenee merivyöhykkeen yli 0,6%:sta Pohjanpitäjänlahden lähes nollaan prosenttiin, mistä seuraa lajiston täydellinen muuttuminen siirryttäessä merialueen avoimelta ulapalta vähäsuolaiseen Pohjanpitäjänlahteen. Laajan merialuerajauksen sisällä on lisäksi useita suojelullisesti arvokkaita erityiskohteita, suojelu- tai suojeluohjelma-alueita, jotka jäljempänä eritellään osa-alueittain. Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.

4.2 Quality and importance

Laajalla merialueella tavoitteena on merenpohjan, vedenalaisen luonnon ja veden laadun suojelu. Alueen laaja vyöhykkeisyys ulkomereltä lähes makean veden eliöyhteisöihin mahdollistaa poikkeuksellisen monipuolisen lajiston kehittymisen alueella, minkä vuoksi sen merkitys myös tutkimuksen kannalta on erittäin suuri. Alueen lukuisat fladat ja matalat merenlahdet ovat linnustolle tärkeitä pesimä- ja levähdysalueita. Merialueen lisäksi alueeseen kuuluu eräitä jo ennestään suojeltuja tai suojeluohjelmiin kuuluvia saari- ja manneralueita. Nämä on ryhmitelty seuraaviksi seitsemäksi osa-alueeksi: 1) Pohjanpitäjänlahti Varsinainen Pohjanpitäjänlahti on noin 15 km pitkä, kapea lahti, joka ulottuu Karjaanjoen ja Fiskarsinjoen suulta Tammisaareen. Lahti on tärkein kapeiden murtovesilahtien edustaja Uudenmaan Natura 2000-kohteissa. Makeaa vettä lahteen tuovista jokivesistöistä ovat Karjaanjoki ja Fiskarsinjoki valuma-alueineen. Pintaveden suolapitoisuus muuttuu Pohjanpitäjänlahden perukasta Suomenlahteen ulottuvalla n. 50 km:n matkalla lähes suolattomasta yli 0,6%:iin. Lahti on syvimmillään 40 metriä syvä, mereen se yhdistyy vain 7 metrin syvyiseksi ruopatun väylän kautta yli Salpausselän muodostaman kannaksen Tammisaaren kaupungin kohdalla. Suolapitoisuus vaihtelee myös syvyyden ja vuodenaikojen mukaan. Pääosassa lahtea kasvisto on lähes kokonaan makeanveden kasveja. Ravinteisuuden ansiosta kasvilajisto on poikkeuksellisen runsas ja lahdessa esiintyy kasveja, jotka muualla tunnetaan pelkästään makeanveden kasveina. Pohjanpitäjänlahden perukka on myös linnustollisesti merkittävä kohde, vaikka ei kuulukaan lintuvesikohteiden parhaimmistoon. 2) Ramsholmen-Stadsfjärden (maa-alue n. 120 ha, vesialue n. 450 ha) Osa-alueen merkittävin alue on Ramsholmenin, Kohagenin ja Högholmenin lehtoalue Tammisaaren kaupungin etelälaidalla. Kasvillisuus vaihtelee kuivista pähkinälehdoista kosteisiin tervaleppäkorpiin. Alueella kasvaa luontaisina ja osin istutettuina kaikkia kotimaisia jaloja lehtipuita. Monet niistä ovat lajinsa kookkaimpia Suomessa tavattuja yksilöitä. Aluskasvillisuudessa on vaateliaita lajeja kuten esim. hentokiurunkannus. Ramsholmenilta on lisäksi löydetty valtakunnallisesti erittäin uhanalainen sieni, talvihiippo. Lehtoaluetta täydentävät rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat lähisaaret Stadsjärdenin eteläosassa. Stadsfjärdenin länsiosa on paitsi linnustollisesti myös kasvistoltaan edustava. Muutonaikana levähtäviä vesilintuja voi parhaimmillaan olla useita tuhansia. Ruoikkovyöhyke on leveä, minkä lisäksi uposkasvillisuus on runsas ja lajistoltaan edustava, joukossa on mm. uhanalainen tähtimukulaparta. Gullön pohjoisrannalla sijaitsevat, peltojen ja merenrannan rajaamat vanhat tammimetsiköt lisäävät osaltaan kokonaisuuden arvoa 3) Gullön-Skåldön flada- ja järvialueet (maa-alue n. 200 ha, vesialue n. 440 ha) Osa-alue sisältää rannikkoalueen edustavimpiin kuuluvan Skåldön flada-alueen, joka koostuu Stensfladanin-Nabbfladanin-Juvikfladanin-Kopparöfladanin muodostamasta kokonaisuudesta, jossa maatumisen eri vaiheet ovat hyvin edustettuina. Alue on myös merkittävä vesilintujen levähdys- ja ruokailualue, parhaimmillaan alueella levähtää sadoittain sorsia, sotkia ja merihanhia. Matalanveden aikaan alueen lietteiköt ovat myös satojen lirojen ja suokukkojen ruokailualuetta. Muuttoaikoina alueella tavataan myös vesipääskyä. Pesimälajistoon kuuluvat mm. heinätavi, pikkutikka ja harmaapäätikka. Alue sisältää myös valtakunnallisesti arvokkaat, noin 88 ha:n laajuiset perinnebiotooppikohteet, Nabbenin laitumet ja Lillön saaren. Gullön järvialueet, Byträsket ja Långträsket, käsittävät erämaisen lähes rakentamattoman järvialueen metsäisen Gullön saaren keskellä. Alueen erämaisuutta kuvastavat pesimälajistoon kuuluvat kuikka, varpuspöllö ja metso. Lisäksi osa-alueeseen kuuluu Näsebyfladanin lintuvesialue, jonka linnusto on luonteenomainen sisäsaariston ruovikkoisille merenlahdille, metsä- ja suoluontoa edustava Edesbackan luonnonsuojelualue sekä vesilinnuston ja vedenalaisen luonnon kannalta tärkeä Kopparön tilan luonnonsuojelualue, joka käsittää Äskörenin saaren lähiluotoineen ja -vesineen. Harjuluontoa edustaa lisäksi Stora Sandön alue, joka on kallioperäkohoumien väliin ja sivulle kerrostunut laakea kenttämäinen selänne vailla terävää harjun muotoa. Alueeseen liittyy myös vedenalaisia hiekkasärkkiä. 4) Hankoniemen etelälahdet (maa-alue n. 126 ha , vesialue n. 713 ha) Alue käsittää niemien väliin jääviä matalia, laajalti hiekkarantaisia ja -pohjaisia lahtia, joista osa on kuroutumassa merestä erilleen fladoina kuten Västerfjärden tai glojärvinä kuten Österfjärden. Rannan edustalla on kallioluotoja ja hiekkaisia saaria, jotka ovat tärkeitä lintujen pesimäalueita. Alavien rantaniittyjen kasvillisuus on hyvin monipuolista ja edustavaa. Rannoilla esiintyy useita valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia lintu-, hyönteis- ja kasvilajeja. Lahdet ovat erityisesti muuttavien vesi- ja kahlaajalintujen, mm. joutsenten ja suokukkojen tärkeitä levähdysalueita. 5) Tvärminne (maa-alue n. 364 ha, vesialue n. 535 ha) Pääosa alueesta koostuu Hankoniemen kaakkoispuolisesta saaristosta ja sen vesialueista. Alueen uloimmat saaret ovat avointa ulappaa vastassa olevia luotoja, joiden kasvillisuus rajoittuu kalliopainanteiden vähäisiin niittylaikkuihin. Pääosa saaristosta on luonteenomaista ulkosaaristoa, missä kituliaat männiköt verhoavat kallioisia saaria. Alueen mantereella sijaitsevat osat puolestaan edustavat toisaalta vehmasta sisäsaaristoa lehtoineen ja toisaalta hietikkodyynejä ja hiekkarantoja. Tvärminnen biologisen aseman läheisyydessä olevissa lehdoissa esiintyy mm. metsäomenapuuta sekä alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja kuten esim. keltalehdokkia. Alueella on myös Uudenmaan ainut tunnettu kapeasiemenkotilon esiintymispaikka. Lappohjan ja Koverharin välisellä Lappohjanrannan alueella tavataan mm. rantakauraa ja pulskasantiaista Dyyni- ja ketoalueita edustaa Tvärminnen kylän tuntumassa oleva noin 15 ha:n alue, josta on tavattu useita uhanalaisa hyönteislajeja ja harvinaisia kasvilajeja. Dyynialueella samoin kuin Lappohjanrannan metsäalueilla tavataan lisäksi kehrääjää ja kangaskiurua. 6) Tammisaaren kansallispuisto - Ahlglo - Getskär (n. 12 500 ha) Tämä on alueen keskeisin ja laajin suojelualuekokonaisuus, jonka ytimen muodostaa Tammisaaren kansallispuisto, joka käsittää noin 600 ha maa-alueita ja noin 4 000 ha vesialueita. Alueen vedenalainen luonto on erittäin monipuolista. Kaikki tyypillisimmät levävyöhykkeet esiintyvät edustavina kasvustoina. Suojaisissa lahdelmissa on lisäksi monipuolisia vedenalaisten putkilokasvien habitaatteja. Vesialueen pohjatopografia on erittäin vaihteleva. Monimuotoisimmillaan vedenalainen luonto on ulkosaariston ja merivyöhykkeen rakkolevävyöhykkeessä. Kansallispuisto sijoittuu pääosin meri- ja ulkosaaristovyöhykkeeseen, pohjoisosistaan myös sisäsaaristovyöhykkeeseen. Avomereen rajautuvaa merivyöhykettä luonnehtivat puuttomat, paljaat kallioluodot, joista suuri osa on punaista graniittia. Suurimmilla saarilla kasvaa kituliasta männikköä koivuja ja tervaleppää. Merivyöhykkeen saaristolinnusto on runsas, runsaimpana haahka, harvinaisempia ovat merihanhi, merikihu, ruokki ja riskilä . Jussarön saari poikkeaa muista merivyöhykkeen saarista erityisesti kuusen ja männyn muodostaman aarnimetsänsä vuoksi. Siellä kasvaa uhanalaista aarniluppoa ja sen linnustoon kuuluu mm. idänuunilintu. Ulkosaaristovyöhykkeen rajana on männyn muodostama mereinen metsänraja. Tämän vyöhykkeen kallioperä muodostuu suureksi osaksi tummista syväkivilajeista. Monien saarien rantaviiva on mutkitteleva ja muodostaa erilleen kuroutuneita tai kuroutumassa olevia glojärviä ja fladoja. Kasvilajeista yksi harvinaisimmista on vahasara. Sisäsaaristovyöhykkettä edustaa Älgön alue ruoikkoisine sisälahtineen. Älgössä on myös kolme järveä, joiden rantanevoilla kasvaa mm. ruskopiirtoheinää ja pikkukihokkia . Erämaiseen linnustoon kuuluvat mm. kuikka ja huuhkaja. Luonnonoloiltaan kansallispuistoa vastaavia alueita ovat Ahlglon yksityinen suojelualue, joka käsittää noin 70 ha maa-alueita ja noin 720 ha vesialueita, sekä Getskärin Saaristoympäristösäätiön alue, joka käsittää noin 80 ha maa-alueita ja noin 392 ha vesialueita. 7) Nothamn-Strömsö-Hättö (maa-alue 464 ha, vesialue 3174 ha) Kokonaisuutta täydentävät merilinnuston suojelemiseksi perustetut suojelualueet, jotka sisältävät runsaat parikymmentä merivyöhykkeeseen kuuluvaa suurehkoa saarta sekä suuren joukon ulkosaariston pikkusaaria. Natura 2000-luontotyypeistä alueella esiintyvät karit ja kalliorantojen levävyöhykkeelliset vedenalaiset osat, Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot, sekä ulkosaariston ja merivyöhykkeen saarien ja luotojen ryhmät. Laajaan merialueeseen voi myöhemmin kohdistua paineita mm. yhdyskuntien jätevesien johtamisen, satama- ja väylätoimintojen ylläpidon ja kehittämisen sekä energiansiirtoon liittyvien kaasuputkistojen rakentamisen vuoksi. On mahdollista, että alueelle sijoitetaan tulevaisuudessa maakaasujohto. Johtoa varten tehdään rannikon läheisyydessä merenpohjaan kaivanto, johon putki sijoitetaan meren pinnalla olevasta aluksesta. Asennuksen jälkeen kaivanto ja siihen sijoitettu putki peitetään. Maakaasuputken sijoittaminen ja rakentaminen alueelle ei ole sinänsä ristiriidassa alueen Natura-perusteiden kanssa, mikäli ne eivät pysyvästi heikennä Natura-alueen suojelutavoitteita. Rakentamisvaiheessa erityistä huomiota tulee kiinnittää linnuston suojeluun. Alueen suojelutavoite: Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: - alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys; - alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä; - luontotyypin, lajin elinympäristön laatua tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein; - luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site

The most important impacts and activities with high effect on the site

Negative Impacts
RankThreats and pressures [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
MC01.01b
MD02i
MD03.01i
MD03.02i
HE01.04i
ME03i
MF02.03b
MG01b
HG01.01b
MG04.01i
MH01o
HH03.01b
MH03.02b
MI01i
HJ02.02i
LK02.02o
HK02.03o
Positive Impacts
RankActivities, management [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
HA04.02i

Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both

4.4 Ownership (optional)

Type[%]
PublicNational/Federal0
State/Province0
Local/Municipal0
Any Public0
Joint or Co-Ownership0
Private54
Unknown0
sum100

4.5 Documentation

Eklund, J. & Lundsten, H. 1976: Naturinventering i Ekenäs lk:s skärgård. Ekenäs skärgårdplan, inventeringsrapport, A-konsult. Erityissuojelua vaativat vesistöt. 1992. YM. Työryhmän mietintö 63. (asiasanat: erityissuojelu, suojeluarvo, vesistöt, valuma-alueet, suojelun keinot) Hankoniemen luontokatsaus. 1994. T:mi Jaana Pasanen/ Hangon ympäristölautakunta. (julkaistu artikkeli, kooste dokumentoidusta aineistosta). Heinonen, T. 1986: Korkeampien vesikasvien levinneisyydestä Hankoniemen etelärannikolla. M.sc.thesis, Dept.Bot.Univ.Helsinki. Huusko, J. 1996. Perhoskartoitus/ Macrolep-96-lomake. Eläinmuseo. Helsingin yliopisto. (julkaisematon selvitys). Ilmonen, J./Ympäristöministeriö: Muistio 11.7.2000. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Keynäs, K. 1989. Raportti uhanalaisten hyönteislajien esiintymisestä Hankoniemellä ja esiintymisalueitten suojelutarpeesta. (julkaisematon selvitys, luottamuksellinen, Uudenmaan ympäristökeskus). Keynäs, K. 1990. Furuvikin luonnon erityispiirteet sekä harvinaisten ja uhanalaisten lajien esiintyminen siellä. Täydennetty 1996. (julkaisematon selvitys, luottamuksellinen, Uudenmaan ympäristökeskus). Keynäs, K. & Kaaro, J. 1995. Hankoniemen luontoinventointi 1995. Helsingin yliopisto. Tvärminnen eläintieteellinen asema. (julkaistu artikkeli + erillinen liitemoniste). Koistinen, J. & Palmgren, J. 1976: Skärgårsfågelfaunan i Ekenäs lk 1975. Ekenäs skärgårdplan, inventeringsrapport, A-konsult. Lehtojensuojelutyöryhmän mietintö. 1988. Komiteamietintö 1988:16. (asiasanat: lehdot, luonnonsuojelu, lehtometsät, lehtotyypit, lehtokasvillisuus, jalot lehtipuut) Metsähallitus 1992: Tammisaaren saariston kansallispuiston runkosuunnitelma. SU4:122. Munsterhjelm, R. 1985: Den makroskopiska vattenvegetationen i västnyländska flador och glon. Del I och II. M.sc.thesis, Dept.Bot.Univ.Helsinki. Oulasvirta, P & Leinikki, J. 1993: Tammisaaren saariston kansallispuiston vedenalaisen luonnon kartoitus, osa I. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja A No 10. Oulasvirta, P & Leinikki, J. 1995: Tammisaaren saariston kansallispuiston vedenalaisen luonnon kartoitus, osa II. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja A No 41. Palmgren, J. 1994: Tammisaaren kansallispuiston uloimman osan saaristolinnusto 1994. Käsikirjoitus. Metsähallitus. Palmgren, J. 1995: Skärgårdsfåglarna 1994-1995 i skärgårdstiftelsens område i Ekenäs. Pohjanpitäjänlahden ja sen edustan vesiensuojelusuunnitelma 1981. Vesihallituksen julkaisuja 31/1980. (julkaistu artikkeli). Pykälä & Bonn 1999: Uudenmaan perinnemaisemat. Käsikirjoitus. Rantojensuojeluohjelman alueet. 1991. YM. Selvitys 97. (asiasanat: meri- ja järviluonto, rannat, rantojensuojelu, luonnonsuojelu) Rusanen, P. 1989: Tammisaaren linnustoselvitys 1989. Tammisaaren kaupunki. Rusanen, P. 1994: Tammisaaren saariston linnustoselvitys 1994. Tammisaaren kaupunki. Rutanen, I. 1994: Etelä-Suomen vanhojen metsien kovakuoriaiset I. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A 175. System of coastal and marine Baltic Sea protected areas (BSPA). Helcom recommendation 15/5. 1994. Helsinki Commission. Report of the 15th meeting. Helsinki. Finland. 8-11. March 1994:99-103. Valtakunnallinen lehtojensuojeluohjelma -kartat. YM. Ympäristönsuojeluosasto. Sarja C 1989:44. (asiasanat: lehdot, luonnonsuojelu, suojeluohjelma) Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. 1981. Maa- ja metsätalousministeriön lintuvesityöryhmä. Komiteamietintö 1981:32. Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma (sisältää kohdeluettelon ja rajaukset). 1982. Maa- ja metsätalousministeriön moniste. Virolainen, E. 1994: Täcktbuktenin lahden sekä Öster- ja Västerfjärdenin linnustokartoitus. Käsikirjoitus. Metsähallitus. Tietokantatäydennys 2016 Ekebom, J., Sahla, M., Kalliola, R. 2013: Luontodirektiivin raportointi 2013 – Laguunit ja Riutat (julkaisematon, julkaisu valmisteilla) Metsähallitus 2004-2012: VELMU-inventoinnit (mukaan lukien inventoiniten yhteydessä saatu kokemusperäinen maastotieto), sisältäen myös FINMARINET Life+ -hankkeen tiedot. - Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen ROV-aineisto 16.11.2007. - Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi. MHGIS ja YSAGIS -tietokannat, luontotyyppiaineisto 15.11.2013.. - Suomen ympäristökeskus 2013: Hertta (Eliölajit-tietojärjestelmä) 1.1.2013 (lajit) ja 4/2013 (luontotyypit) - BirdLife Tiira-tietokanta - Metsähallituksen saaristolintulaskennat 2009-2012 - Luonnotieteellisen Keskusmuseon petolinturekisteri 2014 Ympäristöhallinnon saaristolintujen seurantataulukko 2014 Luonnontieteelllisen Keskusmuseon pesärekisteri 2014 Metsähallituksen muistio 28.10.2014

5. SITE PROTECTION STATUS

Back to top

5.1 Designation types at national and regional level:

Code Cover [%]
FI0080.00
FI028.00
FI1612.00

5.3 Site designation (optional)

Natura 2000-alueen vesialueilla suojellaan merenpohjaa, vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Alueella säädellään HELCOMin ympäristökomitean suositusten perusteella erityisesti soran ja muiden maa-ainesten ottamista, ruoppauksia ja merenpohjan rakentamista, suurehkojen huvivenesatamien rakentamista sekä jätevesien johtamista ja kalanviljelylaitosten rakentamista. Alueella jo olevia satamia ja väyliä voidaan kuitenkin käyttää ja kunnostaa vaarantamatta alueen suojelun tarkoitusta. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. Alueeseen sisältyvät seuraavat saaret ja mannerrannat: 1) Pohjanpitäjänlahti Pääosa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Pohjanpitäjänlahden perukka kuuluu lisäksi lintuvesiensuojeluohjelmaan. Rajaukseen kuuluvat myös Sällvikin yksityinen suojelualue sekä Linduddenin lehtojensuojeluohjelman kohde. Rajaus perustuu Pohjanpitäjänlahden vahvistettuun osayleiskaavaan, josta mukaan on otettu ne suojelullisesti tärkeät ranta- tai saarialueet, joissa on SL-, MU-, VR- ja W1-merkinnät kaavassa. Tämän osa-alueen toteutustapana ovat siten varsinaisten suojelualueiden lisäksi tämän osayleiskaavan kaavamääräykset. SL-alueet on tarkoitettu rauhoitettavaksi luonnonsuojelulain nojalla. MU-alueet ovat maa- ja metsätalousalueita, joilla on ympäristöarvoja. Niillä rakentaminen on kielletty ja kaikissa muissa toiminnoissa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen luonnon- ja kulttuurimaisemaan sekä ympäristönhoitoon. Vesistöjä ja peltoja rajaavan puuston hoidossa on erityisesti otettava huomioon alueen luonto- ja maisemaolosuhteet. VR-alueille saa rakentaa ainoastaan yleistä virkistystoimintaa palvelevia rakennuksia ja ulkoilua ja liikkumista palvelevia tarpeellisia polkuja. W1-alueet ovat vesialueita ja niillä on kiinnitettävä luontosuhteiden sekä veden laatutekijöiden vuoksi erityistä huomiota siihen, mitä toimintoja alueelle sijoitetaan ja alueella tapahtuvan vesiliikenteen luonteeseen ja liikkumisalueisiin. Kaikkiin edellä lueteltuihin kaavamääräyksiin liittyy RakL 124a§:n mukainen toimenpidekielto. 2) Ramsholmen-Stadsfjärden Ramsholmen on Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä 1300/1990 rauhoitettu yksityinen luonnonsuojelualue. Sen edustalla olevat alueet kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan ja ovat yksityisessä omistuksessa. Maa-alueet toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin. Stadsfjärdenin länsiosan alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan ja vähäisiä osia siitä on rauhoitettu päätöksillä 45/1989 ja 1300/1987 yksityisinä suojelualueina. Loppuosa toteutetaan vesilain ja luonnonsuojelulain avulla. Gullön tammimetsät ovat päätöksellä 724/1949 yksityisinä suojelualueina rauhoitettuja. 3) Gullön - Skåldön flada- ja järvialueet Gullön järvialueet sekä Skåldön fladat sisältyvät rantojensuojeluohjelmaan. Kopparöfladanista vähäisiä osia on suojeltu yksityisinä suojelualueina (Klippudd n. 5 ha, päätös 25/1994 ja Lillö n. 10 ha, päätös 300/1993). Lisäksi eräitä alueita on hankittu valtiolle suojelutarkoituksiin. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa ja niiden merkittävien biologisten arvojen vuoksi koko rantojensuojelualueiden kokonaisuus rauhoitetaan luonnonsuojelualueina. Näsebyfladanin 81 ha:sta 36 ha on rauhoitettu yksityisenä suojelualueena päätöksellä 2177/1982. Loppuosa alueesta on yksityisten omistamaa ja se toteutetaan luonnonsuojelualueena. Edesbacka ja Kopparön tilan Äskörenin alue ovat yksityisiä luonnonsuojelualueita, jotka on perustettu päätöksillä 9266/1972 ja 1136/1991. Stora Sandö on harjujensuojeluohjelmaan kuuluva kohde, jolla on vahvistettu rantakaava. Luonnonarvot turvataan rakennuslain 124a§:n mukaisessa lupamenettelyssä. 4) Hankoniemen etelälahdet Alueen läntisin osa, Anklarensbukten kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, Långörenin niemi on rauhoitettu yksityinen luonnonsuojelualue. Västerfjärden, Österfjärden ja Täktbukten kuuluvat lintuvesiesuojeluohjelmaan ja ne on lunastettu valtiolle suojelutarkoituksiin. Muita yksityisiä suojelualueita ovat Högholmen, Sjöstuga-Kampelan letto, Basholmenin metsä, Silversandin rantaniityt sekä Ryssholmenin ja Henriksbergin suojelualueet. Högholmenin länsipuoliset alueet kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan ja itäpuolinen Svanvikin alue lintuvesiensuojeluohjelmaan. 5) Tvärminne Pääosa osa-alueesta eli saaristoa ja lehtoja koskevat osat ovat luonnonsuojelulain mukaisesti jo rauhoitettuja luonnonsuojelualueita. Lappohjanranta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan ja siitä noin 57 ha on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen omistuksessa Tvärminnen kylän n. 15 ha:n dyynialue on 15.3.1994 vahvistetussa Hangon Tvärminnen kylän osayleiskaavassa osoitettu SL-alueeksi ja toteutetaan myös luonnonsuojelualueena. 6) Tammisaaren saariston kansallispuisto - Ahlglo - Getskär Kansallispuisto on perustettu vuonna 1989 lailla 485/89 ja aluetta koskevat tarkemmat määräykset on annettu asetuksella 243/90. Rauhoitusmääräykset eivät koske rajauksen sisällä olevia yksityismaita, joilla on myös lomarakennuksia. Niiden osalta nykyisten tasoisten rakennusten ylläpito ja kunnostus on sallittua. Kansallispuistoa laajennetaan valtion omistamilla alueilla nykyisen rajauksen eteläpuolisella noin 5000 ha:n merialueella, jolla sijaitsee yhteensä noin 30 ha luotoja. Lisäksi luonnonsuojelulailla suojellaan seuraavat yksityisessä omistuksessa olevat tärkeät merilinnuston pesimäalueet: Blekharun, Lerharun, Sköldharun ja Sköldharukobbarna. Luonnonsuojelulailla jo rauhoitettu Ahlglon alue on yksityinen suojelualue, joka on perustettu vuonna 1923 metsä-, vesi- ja kahlaajalinnuston suojelualueeksi. Rauhoitusmääräykset eivät suoranaisesti kiellä rakentamista alueelle, mutta alueen yleisestä suojelualueen luonteesta johtuu, että mahdollinen rakentaminen ei saa olla ristiriidassa luonnonsuojelutavoitteiden kanssa. Saaristoympäristösäätiön hallitsema Getskärin alue on rauhoitettu yksityisenä suojelualueena kuitenkin siten, että rauhoitusmääräyksissä sallitaan tietty määrä rakennusoikeutta. 7) Nothamn-Strömsö-Hättö Osa-alue käsittää Tammisaaren puolella Nothamnin, Lill-Skälön, Gästansin, Strömsön ja Lill-Österklobbarnien ja Inkoon puolella Hättön yksityiset luonnonsuojelualueet. Nothamnin alue on perustettu Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä 58/1926 linnustonsuojelualueeksi ja sen rauhoitusmääräykset on uusittu päätöksellä 8533/1963. Lill-Skälön alue on perustettu päätöksellä 3065/1948 linnustonsuojelu- ja saaristomaisemansuojelualueeksi. Gästans on perustettu päätöksellä 3709a/1978 saaristoluonnon suojelualueeksi. Strömsö on perustettu päätöksellä 8286/1981 saaristoluonnon suojelualueeksi. Inkoon puolella sijaitseva Hättön alue on perustettu päätöksellä 1234/1946. Sen rauhoitusmääräyksiä on muutettu päätöksillä 3950/1967 ja 7380/1968. Alue käsittää osaksi luonnontilaista saaristoa osaksi ulkomaisten puiden ja eläinten kokeilualuetta. Lill-Österklobbarnien alue on rauhoitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 286/1996.

6. SITE MANAGEMENT

Back to top

6.1 Body(ies) responsible for the site management:

Organisation:Metsähallitus
Address:
Email:
Organisation:Hangon kaupunki
Address:
Email:
Organisation:Tammisaaren kaupunki
Address:
Email:

6.2 Management Plan(s):

An actual management plan does exist:

X
Yes Name: Tammisaaren kansallispuiston ennallistamissuunnitelma, Metsähallitus, Tainio E., 2009 Hangon Täktomin Västerfjärdenin laitumen työmaasuunnitelma, 2009 Täktomin merenlahtien hoito- ja käyttösuunnitelma, Metsähallitus, Kolehmainen K., 2002 Svanvikin toimenpidesuunnitelma,Metsähallitus, Tainio E., 2010 Raasepori Stadsfjärdenin saarten luonnonhoitosuunnitelma,Metsähallitus, Tainio E., 2012 Hankoniemen etelärannan hiekkarantojen ja dyynien hoitosuunnitelma,Metsähallitus, Tainio E., 2009 Alglon perinnebiotooppien hoitosuunnitelma,Metsähallitus, Hilska S., 2010 Nothamnin yksityisen luonnonsuojelualueen (YSA 010013) luonnonhoitosuunnitelma, Metsähallitus, Tainio E., 2012 Getskär, Niittyjen hoito- ja käyttösuunnitelma , WWF, Vuorinen E., 2002 Skötselplan för skärgårdmiljöstifelsens område i Ekenäs skärgård, Yrkehögskolan Sydvest, Hannus J-J., 2005 Saaristoympäristösäätiön luonnonhoitosuunnitelma, Tuupanen R., 2009
Link:

No, but in preparation
No

 

7. MAP OF THE SITE

Back to top No data

SITE DISPLAY