Database release:
SDF
NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM

For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)

TABLE OF CONTENTS

1. SITE IDENTIFICATION

Back to top

1.1 Type

B

1.2 Site code

FI0100051

1.3 Site name

Kytäjän-Usmin metsäalue

1.4 First Compilation date

1996-09

1.5 Update date

2018-12

1.6 Respondent:

Name/Organisation:Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Address:               
Email:

1.7 Site indication and designation / classification dates

Date site proposed as SCI:1998-08
Date site confirmed as SCI: No data
Date site designated as SAC:2015-04
National legal reference of SAC designation:Asetus 354/2015

2. SITE LOCATION

Back to top

2.1 Site-centre location [decimal degrees]:

Longitude:24.685000
Latitude:60.633300

2.2 Area [ha]

2266.0000

2.3 Marine area [%]

0.0000

2.4 Sitelength [km]:

0.00

2.6 Biogeographical Region(s)

Boreal (0.00 %)

3. ECOLOGICAL INFORMATION

Back to top

3.1 Habitat types present on the site and assessment for them

Annex I Habitat types Site assessment
Code PF NP Cover [ha] Cave [number] Data quality A|B|C|D A|B|C
      RepresentativityRelative SurfaceConservationGlobal
3160  info      70  0.00 
3260  info      0.1  0.00 
7140  info      14  0.00 
8220  info      70  0.00 
9010  info      160  0.00 
9050  info      60  0.00 
9080  info      3.4  0.00 
91D0  info      90  0.00 
  • PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
  • NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
  • Cover: decimal values can be entered
  • Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)

3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them

Species Population in the site Site assessment
G Code Scientific Name S NP T Size Unit Cat. D.qual. A|B|C|D A|B|C
      MinMax  Pop.Con.Iso.Glo.
P1951Cinna latifolia    400  500  fstems   
M1910Pteromys volans         
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
  • Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)

3.3 Other important species of flora and fauna (optional)

Species

Population in the site

Motivation

Group CODE Scientific Name S NP Size Unit Cat. Species Annex Other categories
     MinMax C|R|V|PIVVABCD
Agrilus ater                   
A104Bonasa bonasia    45  45           
A215Bubo bubo               
Campanula cervicaria                   
A236Dryocopus martius               
A320Ficedula parva               
A002Gavia arctica               
A001Gavia stellata               
A217Glaucidium passerinum               
A127Grus grus               
A241Picoides tridactylus               
A234Picus canus               
A220Strix uralensis               
A108Tetrao urogallus    10  cmales             
Ulmus laevis                   
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, Fu = Fungi, I = Invertebrates, L = Lichens, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • CODE: for Birds, Annex IV and V species the code as provided in the reference portal should be used in addition to the scientific name
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting, (see reference portal)
  • Cat.: Abundance categories: C = common, R = rare, V = very rare, P = present
  • Motivation categories: IV, V: Annex Species (Habitats Directive), A: National Red List data; B: Endemics; C: International Conventions; D: other reasons

4. SITE DESCRIPTION

Back to top

4.1 General site character

Habitat class % Cover
N065.00
N075.00
N1787.00
N223.00

Total Habitat Cover

100

Other Site Characteristics

Hyvinkään luoteisosassa Suolijärven ja Kytäjärven välissä sijaitseva laaja yhtenäinen metsäalue, joka on säilynyt rakentamattomana ja siten erämaaluonteisena. Alue on lukuisten pienten vesistöjen leimaamaa metsäistä ylänköaluetta, josta suurin osa on yli 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Topografia on hyvin vaihteleva. Kallioita on runsaasti etenkin itäosassa, joka on kivilajiltaan gabroa. Alueen jakaa itä- ja länsipuoliskoon pitkä, kapea, jyrkkärantainen Suolijärven eteläosa. Alueella on lisäksi 26 pientä, enimmäkseen karua lampea sekä runsaasti lampia yhdistäviä puroja. Muutamat lammet ovat happamoituneet. Alueen itäosa on metsähallituksen hallinnassa olevaa valtion luonnonhoitometsää, jossa on kaksi aarnialuetta. Keskiosa puolestaan on Kytäjän kartanon omistuksessa. Länsiosa on valtion maata. Kallioisella metsäalueella on tärkeä maisemallinen merkitys, sillä se rajaa arvokasta Kytäjän kulttuurimaisemaa. Alue on tärkeä myös riistaeläimistön elinalueena sekä virkistyskäyttökohteena. Metsät ovat pääasiassa varsin tehokkaasti käsiteltyjä kangasmetsiä. Alueella on myös pienialaisia lehtoja mm. itäosassa Vaskivuoren länsipuolella ja Piilonojan luona sekä keskiosassa Tuttulanojan varrella ja Suolijärven länsirannalla.

4.2 Quality and importance

Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja. Merkittävät lajit Alue on erityisen tärkeä kahden direktiivilajin, kaakkurin ja hajuheinän suojelulle. Alueella on useita kaakkurille sopivia pesimälampia, joilla on kelluvia pesimäsaaria. Vuosittain alueella pesii yleensä kaksi kaakkuriparia. Kun koko Uudellamaalla pesii vain kymmenkunta kaakkuriparia, alueen merkitys korostuu. Kaakkuri on Uudellamaalla luokiteltu vaarantuneeksi. Direktiivilaji hajuheinän ainoa tunnettu kasvupaikka Uudellamaalla on Natura-alueella. Tuttulanojan suulla ja sivupuron varressa hajuheinää havaittiin kesällä 1996 noin 80 kukkivaa yksilöä. Hajuheinän kasvupaikka on osittain avohakattu, mikä lienee hävittänyt osia kasvustoista. Hajuheinä on säilynyt varjopaikoilla lähellä purouomaa. Laji on Uudellamaalla luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Hyvinkään luontoselvityksen (1988) mukaan hajuheinää on tavattu myös Pohjalammin pohjoispuolisesta korvesta, mutta täältä lajia ei löydetty vuonna 1996. Natura-alue on tärkeä myös metsoille, sillä Kirjavalampien luona on viiden metson soidinpaikka. Soidinpaikkoja on muuallakin alueella. Alueen metsälinnusto on merkittävä, sillä mm. pöllöjä ja tikkoja esiintyy useita lajeja. Alueella on uusmaalaisittain poikkeuksellisen runsas nisäkäskanta. Suurpetojakin tavataan silloin tällöin. Metsät Direktiiviluontotyyppiä boreaalinen luonnonmetsä esiintyy pienialaisesti Piilolammin aarnialueella. Muutoin luonnonhoitometsä on monin paikoin melko nuorta kasvatusmetsää. Boreaalista lehtoa esiintyy monin paikoin kallioiden välisissä notkelmissa ja puronvarsilla. Mätälammin purolehto on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Alueella on paikoin tehty varsin voimakkaita hakkuita, mutta lehtokasvillisuus on edelleen edustavaa. Toisaalta Mätälammin luona on jäljellä vielä myös iäkkäitä, osin soistuneita kuusikoita, jotka ovat linnustolle tärkeitä (mm. pohjantikka pesii täällä). Lehdoissa esiintyy useita vaateliaita lehtolajeja, Mätälammin erikoisuuksia ovat humala, kullero ja Uudellamaalla uhanalainen kaiheorvokki. Mätälammilla pesii myös uhanalainen pikkusieppo. Pohjalammin eteläpuolisessa puronvarsilehdossa kasvaa valtakunnallisesti uhanalaista kynäjalavaa. Tuttulanojan varren lehto on paikoin kärsinyt voimakkaista hakkuista. Puronvarresta on hajuheinän lisäksi tavattu mm. Uudellamaalla uhanalaista tuoksumataraa, hetesaraa sekä vankkasaraa. Kartanon lähellä sijaitseva Parkinlammin pähkinälehto ei ole luonnontilainen, mutta sen lehtokasvillisuus on edustavaa. Alueella on runsaasti pähkinäpensasta sekä pääasiassa istutettuja jalopuita. Piilonojan lehto on jonkin verran kärsinyt hakkuista. Alueelta on tavattu Uudellamaalla uhanalaista korpisorsimoa sekä lehtoneidonvaippaa ja alueen läheisyydestä kirkiruohoa. Lintuojan suulla sijaitsevassa pienessä lehdossa kasvaa pähkinäpensasta. Natura-alueelta on tavattu muutamin paikoi uhanalaista hirvenkelloa. Ainakin Kolmiperslammin luona on vielä lajin esiintymä. Suot Natura-alueen maasto on korkeudeltaan hyvin vaihtelevaa, ja lukuisissa pienissä painanteissa esiintyy luontotyyppiä puustoiset suot. Nämä ovat pääasiassa erityyppisiä korpia, joista useimmat on ojitettu. Edustavaa, vanhapuustoista korpea on mm. Mätälammin länsipuolella. Mätälammin ja Kaksoislampien ympärillä puolestaan on edustavaa rämettä. Suolijärven eteläpään rantanevalta on tavattu Uudellamaalla uhanalaista suovalkkua. Kalliot Kallioita on alueella runsaasti, mutta ne ovat varsin peitteisiä eikä edustavaa kalliokasvillisuutta ole päässyt kehittymään kuin paikoin. Kytäjän kartanon tienristeyksen pohjoispuolisilla kallioilla esiintyy keskiravinteisuuden ilmentäjälajeja kuten tummaraunioista, haisukurjenpolvea, isomaksaruohoa, mäkitervakkoa ja keltamoa. Luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa maakunnallisesti arvokkaiksi on todettu Hirvikallio-Jaanankallio, Mäenalustan kalliot ja Karrumäki. Paikallisesti arvokkaiksi on luokiteltu Lintuojan kalliot ja Kytäjän tienristeyksen pohjoispuoliset kalliot. Liian voimakas metsienkäsittely voi muuttaa arvokkaan lajiston elinolosuhteita. Suojelutavoitteen määrittely: Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1. ja 3.2. mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: - alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, -alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla, -alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site

The most important impacts and activities with high effect on the site

Negative Impacts
RankThreats and pressures [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
Positive Impacts
RankActivities, management [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]

Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both

4.4 Ownership (optional)

Type[%]
PublicNational/Federal0
State/Province0
Local/Municipal0
Any Public0
Joint or Co-Ownership0
Private89
Unknown0
sum100

4.5 Documentation

IBA. 1990-96. Important bird areas in Finland/Lintuhavaintolomakkeet: Kytäjä-Usmi 1990-96, Kari Degerstedt. Kytäjä 1996, Ari Rajasärkkä ja Vesa Oksanen. Kytäjän kaakkurilammet + metsojen soidinalue 1995, Vilho Kuntsi ja Rainer Salo. Piilolammin aarnialue + lisärajaus 1995, Rainer Salo. BirdLife Suomi ja Suomen ympäristökeskus. (julkaisematon selvitys). Lehtojensuojelutyöryhmän mietintö. 1988. Komiteamietintö 1988:16. (asiasanat: lehdot, luonnonsuojelu, lehtometsät, lehtotyypit, lehtokasvillisuus, jalot lehtipuut) Valtakunnallinen lehtojensuojeluohjelma -kartat. YM. Ympäristönsuojeluosasto. Sarja C 1989:44. (asiasanat: lehdot, luonnonsuojelu, suojeluohjelma) Vilkka, Leena. 1988. Hyvinkään arvokkaat luontokohteet. Hyvinkään Ympäristönsuojeluyhdistys/ Ympäristönsuojelulautakunta. (julkaistu artikkeli). Uhanalaistiedot. Cinna latifolia (hajuheinä). Havaintoja mm. 1980 Juha Suominen, 1987 Ari Veijari. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Uhanalaistiedot. Carex riparia (vankkasara). Havaintoja mm. 1982 Seppo Tuominen. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Uhanalaistiedot. Glyceria lithuanica (korpisorsimo). Havaintoja mm. 1981 Seppo Tuominen. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Uhanalaistiedot. Viola selkirkii (kaiheorvokki). Havaintoja mm. 1982 Seppo Tuominen. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Tietokantatäydennys 2016: Metsäkeskus Häme-Uusimaa 2008: Kytäjän kartanon metsäsuunnitelma. Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi. MHGIS ja YSAGIS -tietokannat, luontotyyppiaineisto 15.11.2013.

5. SITE PROTECTION STATUS

Back to top

5.1 Designation types at national and regional level:

Code Cover [%]
FI0098.00
FI132.00
FI160.00

5.3 Site designation (optional)

Natura-alueen pääasiallinen toteutuskeino on rakennuslaki eli Kytäjän 24.5.1995 vahvistettu osayleiskaava. Alueella on kaavan SL-, VR-1-, MU-2-, MU-1- ja W-alueita. Näillä alueilla ei ole haja-asutusoikeutta. Kaavamääräykset Kaavan SL-alueita on Piilolammin itäpuolella, Kaksoislampien ympäristössä, Mätälammin laskupuron varressa, Piilonojan varressa, Reinin ja Rauhalan talojen välissä, Pohjalammen ympäristössä, Tuttulanojan varressa sekä Lintuojan suulla. Näillä on voimassa rakennuslain 124a §:n mukainen toimenpidekielto, ja rakennuslain 135 §:n perusteella kielletään rakentamasta tai suorittamasta muita toimenpiteitä SL-alueella siten, että SL-alueen luonnonsuojelulliset arvot heikkenevät. VR-1 -aluetta on valtion luonnonhoitometsässä sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen alueella. Näille saa sijoittaa vähäisiä yksikerroksisia retkeily-, ulkoilu- ja virkistystoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueella on voimassa rakennuslain 124a §:n mukainen toimenpidekielto, ja rakennuslain 31 §:n perusteella kielletään rakentamasta VR-1 -alueelle siten, että vaikeutetaan VR-1 -alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. MU-2 -alueita on lähinnä vesistöjen rannoilla melko laajoina suojavyöhykkeinä. Näille ei saa sijoittaa muita kuin maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Aluetta tulee hoitaa siten, että ranta-alueiden maisemallinen luonne ja arvokas puusto säilyvät. Alueelle saa sijoittaa ulkoilureittejä. Alueen rakennuslain 4 §:n mukainen haja-asutusoikeus on siirretty kunkin maanomistusyksikön muiden kaavamääräysten alaisille alueille. Alueella on voimassa rakennuslain 124a §:n mukainen toimenpidekielto, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä, muuta maanpinnan rikkomista sekä sellaisia avohakkuita, jotka muuttavat huomattavasti alueen metsäluontoa ja maisemakuvaa. Rakennuslain 135 §:n perusteella kielletään rakentamasta tai suorittamasta muita toimenpiteitä MU-2 -alueella siten, että MU-2 -alueen luonnonsuojelulliset arvot heikkenevät. MU-1 -alueita ovat muut kuin edellämainitut maa-alueet. Näille ei saa sijoittaa muita kuin maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Alueelle saa sijoittaa ulkoilureittejä. Alueen rakennuslain 4 §:n mukainen haja-asutusoikeus on siirretty kunkin maanomistusyksikön muiden kaavamääräysten alaisille alueille. Alueella on voimassa rakennuslain 124a §:n mukainen toimenpidekielto, joka ei kuitenkaan koske metsätaloudellisia metsänhoitotoimenpiteitä. Rakennuslain 31 §:n perusteella kielletään rakentamasta MU-1 -alueelle siten, että vaikeutetaan MU-1 -alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. Kaavan W-alueet ovat vesialueita. Alueeseen sisältyy myös 23.8.1994 vahvistetun Suolijärven rantakaavan SL-, MU-1 ja MU-2 alueita, joille ei ole sijoitettu rakennuspaikkoja. MU-1 alue on metsätalousaluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja muita ympäristöarvoja. Metsätaloustoimenpiteet tulee suorittaa maisemalliset tekijät huomioonottaen. MU-2 alue on metsätalousaluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja luonnonsuojelullisia arvoja. Aluetta tulee kaavamääräyksen mukaan hoitaa metsää luontaisesti uudistaen siten, että ranta-alueiden maisemallinen luonne ja arvokas puusto säilyvät. Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat Valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluu ainoastaan alueen kaakkoisosassa sijaitseva lehtojensuojeluohjelman kohde Mätälammin lehto, joka on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Perustettavat luonnonsuojelualueet Natura-alueelle esitetään perustettavaksi kolme luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavaa aluetta: metsähallituksen nykyiset aarnialueet (yhteensä n. 40 hehtaaria) sekä hajuheinän (luontodirektiivin liitteen II laji) kasvupaikan suojelemiseksi n. 1,5 hehtaarin alue Tuttulanojan suulla ja sen sivupuron varressa. Nämä alueet sijaitsevat Kytäjän osayleiskaavan suojelualueilla lukuunottamatta alle hehtaarin kokoista aluetta Tuttulanojan sivupuron varressa, joka on MU-1 -aluetta.

6. SITE MANAGEMENT

Back to top

6.1 Body(ies) responsible for the site management:

Organisation:Metsähallitus, Etelä-Suomen luonmtopalvelut
Address:
Email:
Organisation:Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Address:
Email:

6.2 Management Plan(s):

An actual management plan does exist:

X
Yes Name: Metsäkeskus Häme-Uusimaa 2008: Kytäjän kartanon metsäsuunnitelma.
Link:

No, but in preparation
No

 

7. MAP OF THE SITE

Back to top No data

SITE DISPLAY