Database release:
SDF
NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM

For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)

TABLE OF CONTENTS

1. SITE IDENTIFICATION

Back to top

1.1 Type

B

1.2 Site code

FI0100056

1.3 Site name

Kalkkilammi-Sääksjärvi

1.4 First Compilation date

1996-09

1.5 Update date

2018-12

1.6 Respondent:

Name/Organisation:Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Address:               
Email:

1.7 Site indication and designation / classification dates

Date site proposed as SCI:1998-08
Date site confirmed as SCI: No information provided
Date site designated as SAC:2015-04
National legal reference of SAC designation:Asetus 354/2015

2. SITE LOCATION

Back to top

2.1 Site-centre location [decimal degrees]:

Longitude:24.666100
Latitude:60.510300

2.2 Area [ha]

976.0000

2.3 Marine area [%]

0.0000

2.4 Sitelength [km] (optional):


No information provided

2.5 Administrative region code and name


No information provided

2.6 Biogeographical Region(s)

Boreal (0.00 %)

3. ECOLOGICAL INFORMATION

Back to top

3.1 Habitat types present on the site and assessment for them

Annex I Habitat types Site assessment
Code PF NP Cover [ha] Cave [number] Data quality A|B|C|D A|B|C
      RepresentativityRelative SurfaceConservationGlobal
3110  info      282  0.00 
3160  info      10  0.00 
7110  info      98  0.00 
7140  info      1.5  0.00 
7160  info      0.1  0.00 
7230  info      0.25  0.00 
9050  info      5.24  0.00 
9060  info      254  0.00 
91D0  info      47  0.00 
  • PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
  • NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
  • Cover: decimal values can be entered
  • Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)

3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them

Species Population in the site Site assessment
G Code Scientific Name S NP T Size Unit Cat. D.qual. A|B|C|D A|B|C
      MinMax  Pop.Con.Iso.Glo.
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
  • Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)

3.3 Other important species of flora and fauna (optional)

Species

Population in the site

Motivation

Group CODE Scientific Name S NP Size Unit Cat. Species Annex Other categories
     MinMax C|R|V|PIVVABCD
Anacaena globulus                   
Bryum pseudotriquetrum                   
Carex appropinquata                   
Crunoecia irrorata                   
5187Diphasiastrum tristachyum                   
A002Gavia arctica    18           
Neolimnomyia (Neolimnomyia) batava                   
Ormosia loxia                   
Ptychoptera lacustris    localities           
Pulsatilla vernalis                   
Sycorax silacea                   
Trichocolea tomentella                   
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, Fu = Fungi, I = Invertebrates, L = Lichens, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • CODE: for Birds, Annex IV and V species the code as provided in the reference portal should be used in addition to the scientific name
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting, (see reference portal)
  • Cat.: Abundance categories: C = common, R = rare, V = very rare, P = present
  • Motivation categories: IV, V: Annex Species (Habitats Directive), A: National Red List data; B: Endemics; C: International Conventions; D: other reasons

4. SITE DESCRIPTION

Back to top

4.1 General site character

Habitat class % Cover
N0633.00
N0712.00
N165.00
N1750.00

Total Habitat Cover

100

Other Site Characteristics

Natura 2000 -alue koostuu kolmesta erillisestä alueesta Hyvinkään ja Nurmijärven rajan tuntumassa. Se on luonnoltaan hyvin monipuolinen kokonaisuus. Alueella esiintyy useita harvinaisia letto-, lähteikkö-, harju- ja vesikasvilajeja. Pohjoisin osa-alue on Hyvinkäällä sijaitseva Kalkkilammia ympäröivä suoalue, jolla esiintyy rehevän lettomaisia suotyyppejä. Suuri osa alueesta on ojitettua ja kaipaa ennallistamistoimia, mutta on edelleen luontoarvoiltaan erittäin merkittävä. Natura-kohteen suurin osa-alue on Sääksjärven ympäristö. Siihen kuuluvat Sääksjärvi saarineen, järveä ympäröivä Kiljavannummen harjualue (poisluettuna rakennetut ja vahvistetussa osayleiskaavassa rakentamiseen varatut alueet), Vihtilammi, Märkiö, Kakari ja Haukilampi sekä Matkunsuo ja Matkunlammi. Kiljavannummen harju on ensimmäisen Salpausselän reunamuodostoon kuuluva monipuolinen harjualue, jolla on mm. suurehko reunatasanne, kaksi suurta reunaselännettä sekä useita edustavia muinaisrantoja. Kasvillisuus on pääasiassa puolukka- ja kanervatyypin kangasmetsää, jossa on harjukasvillisuuteen kuuluvaa lajistoa. Sääksjärvi puolestaan on laskujoeton pohjavesijärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Järven keskisyvyys on 4,08 metriä ja suurin syvyys n. 7 metriä. Järven rannoilla on edustavia luonnonhiekkarantoja. Vesi on kirkasta ja laadultaan sekä hydrologialtaan lähes luonnontilaista. Vihtilammi, Märkiö ja Kakari ovat Sääksjärven lähivaluma-alueella sijaitsevia lampia. Niiden pinta on 3-7 metriä korkeammalla kuin Sääksjärven, joten niiden veden laatu vaikuttanee pitkällä aikavälillä Sääksjärven veden laatuun. Matkunsuo on edustava, luonnontilaisena säilynyt karuhko keidassuo, jonka eteläosassa on pieniä allikoita. Suolla esiintyy myös ruoppakuljuja. Suon keskellä on ruskeavetinen, luonnontilainen Matkunlammi. Kiljavannummen vesistöjen rannoille on sijoittunut varsin paljon eri yhteisöjen toimintoja: Kiljavan ja Röykän sairaalat, Kiljavan opisto, geofysikaalinen observatorio, koulujen, seurakuntien ja partiolaisten leirikeskuksia, SAFAn alue, uimarantoja, matkailuperävaunualue sekä yksityistä loma-asutusta. Alue on siten tärkeä virkistyskohde. Kolmas ja pienin Natura-alueen osa on Kiljavan lähteikkö, josta osa on jo perustettu valtion soidensuojelualueeksi. Lähteikköjen lisäksi alueella on erilaisia lehtotyyppejä sekä kangasmetsäkasvillisuutta.

4.2 Quality and importance

Alue on monipuolinen ja erittäin arvokas luontokokonaisuus, jonka eri osat on todettu eri suojeluohjelmissa yksinäänkin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Alueelle on keskittynyt hyvin monien harvinaisten kasvien esiintymiä. Alueella on luontodirektiivin useiden luontotyyppien esiintymiä edustavimmillaan Uudellamaalla. Alueella esiintyy myös luontodirektiivin liitteen II kasvilajia. Kalkkilammin ympäristö Kalkkilammin ympäristössä esiintyvät lettomaiset suot edustavat Etelä-Suomessa harvinaisia suotyyppejä. Edustavimmillaan letto on Kalkkilammin välittömässä läheisyydessä. Alueen lettokasvilajit ovat Etelä-Suomessa harvinaisia, osin uhanalaisia. Aluetta uhkaa kuivumisen eteneminen, joten ennallistamistoimet ovat tarpeen. Kiljavannummi Kiljavannummi on valtakunnallisesti merkittävä harjualue, jolla on geologista, biologista ja maisemallista arvoa. Kokonaisuuden arvoa nostavat pohjavesijärvet ja -lammet. Kiljavannummen metsät ovat varsin nuoria ja käsiteltyjä. Aluskasvillisuudessa esiintyy muutamia vain harjuilla viihtyviä lajeja, mm. valtakunnallisesti uhanalainen harjukeltalieko. Kangasvuokon ainoat uusmaalaiset esiintymät ovat Kiljavannummella. Ne ovat säilyneet ilman maankäytön muutoksia, mutta kangasvuokon kasvaminen alueella ei ole nykyisellään aivan varmaa. Sääksjärvi Sääksjärvi on tyypiltään ja hydrologialtaan varsin harvinainen järvi, koska se on oikeastaan suuri lähde. Järvi edustaa luontodirektiin luontotyyppiä niukkaravinteiset järvet, joissa on runsaasti pohjaversoiskasvillisuutta. Pohjassa kasvaa mm. raania ja järven linnustoon kuuluu mm. kuikka. Matkunsuo Matkunsuo on harvinaisen luonnontilaisena säilynyt edustava keidassuo, jonka arvoa lisää luonnontilainen Matkunlammi. Suon pohjoispäästä on tavattu Uudellamaalla harvinaista vaiveroa sekä aiemmin myös punakämmekkää. Kiljavan lähteikkö Luonnontilassa säilyneet lähteiköt ovat Uudellamaalla hyvin harvinaisia, joten Kiljavan lähteikköalue on erittäin merkittävä. Alueella kasvaa useita harvinaisia kasveja kuten korpisorsimo, pesäjuuri ja tuoksumatara. Vain lähteiköillä kasvava harsosammal on valtakunnallisesti uhanalainen. Lajistoon kuuluu myös useita lehtokasvilajeja. Kiljavan lähteikön läheistöllä on vedenottamo. Matkunsuo: Alueella on runsasta virkistyskäyttöä. Aiheuttaa kulumista. Kiljavannummi: Alue on suosittua virkistysmaastoa. Metsätalous on köyhdyttänyt alueen lajistoa. Kalkkilammi: Tehokas metsätalous on uhka suolajiston säilymiselle. Ojitukset ovat kuivattaneet aluetta. Suojelutavoitteen määrittely: Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1. ja 3.2. mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: Kiljavannummi, Matkunsuo ja alueen järvet Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys sekä ohjaamalla alueen käyttöä. Kalkkilammi ja Kiljavan lähteikköalue Alueilla vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä ja luontotyypin ja lajien elinympäristön laatua tai populaation elinvoimasuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site

The most important impacts and activities with high effect on the site

Negative Impacts
RankThreats and pressures [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
Mb
Hi
Mi
Mi
Positive Impacts
RankActivities, management [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]

Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both

4.4 Ownership (optional)

Type[%]
PublicNational/Federal24
State/Province0
Local/Municipal0
Any Public0
Joint or Co-Ownership0
Private76
Unknown0
sum100

4.5 Documentation (optional)

Erityissuojelua vaativat vesistöt. 1992. YM. Työryhmän mietintö 63. (asiasanat: erityissuojelu, suojeluarvo, vesistöt, valuma-alueet, suojelun keinot) Jalkanen, Hanna. Uhanalaistietoja kesältä 1994. Galium odoratum (tuoksumatara), Listera ovata (soikkokaksikko) ja Neottia nidus-avis (pesäjuuri). (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Lyytikäinen, Ari. 1986. Valtakunnallinen harjututkimus. Väliraportti. Uudenmaan harjuluonto. Suojelun ja moninaiskäytön kannalta merkittävät harjualueet. Luettelot, alueiden kuvaukset ja rajaukset seutukaava-alueittain. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Neuvottelu Natura 2000 -ohjelman ja Sääksjärven alueen maankäytön ja virkistystoimintojen johdosta 22.8.1996. Muistio 3.9.1996. Nurmijärven kunta/ Ympäristöpalvelualue. (julkaisematon selvitys). Nironen, Markku. 1991. Nurmijärven luonnoltaan arvokkaat pienvedet. Nurmijärven kunta/ Ympäristönsuojelulautakunta. (julkaistu artikkeli). Ormio, Hannu. 1996. Kiljavan suojelukohteet -maastotarkastus 30.8.1996. (tiedonanto Uudenmaan ympäristökeskukselle). Rinne, Eija. 1994. Uhanalaisen lajin esiintymä Hyvinkään Kalkkivuorella. (tiedonanto Uudenmaan ympäristökeskukselle). Salmia, Aulikki. 1988. Hyvinkään uhanalaiset lajit. Lutukka 1988/4. (julkaistu artikkeli). Soidensuojelun perusohjelma II. 1980. Maa- ja metsätalousministeriön soidensuojelutyöryhmä. Komiteamietintö 1980:15. (Peräpohjolan ja Lapin soidensuojelun perusohjelma, Etelä-Suomen perusohjelman täydentäminen). 45 s. Uhanalaistiedot. Carex atherodes (vienansara). Havaintoja mm. Toivonen, Tauno 1982. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Uhanalaistiedot. Carex appropinquata (röyhysara). Havaintoja mm. Tuominen, Seppo 1982. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Uhanalaistiedot. Diphasiastrum complanatum subsp. Chamaecyparissus (harjukeltalieko). Havaintoja mm. Toivonen, Tauno 1982. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Uhanalaistiedot. Eriphorum latifolium (lettovilla). Havaintoja mm. Tuominen, Seppo ja Veijanen, Ari 1982. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Uhanalaistiedot. Glyceria lithuanica (korpisorsimo). Havaintoja mm. Toivonen, Tauno 1982. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Uhanalaistiedot. Littorella uniflora (raani). Havaintoja mm. Toivonen, Tauno 1982. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Uhanalaistiedot. Neottia nidus-avis (pesäjuuri). Havaintoja mm. Jalkanen, Hanna 1994, Toivonen, Tauno 1986. (julkaisematon selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus). Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma. 1980. Komiteamietintö 1980:41. Maa- ja metsätalousministeriön harjujensuojelutyöryhmä. Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma (sisältää kohdeluettelon ja karttarajaukset). 1984. YM. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisu D:6. Helsinki 1984. Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma. 1981. Maa- ja metsätalousministeriö. 30 s. + kohteiden karttarajaukset. Vilkka, Leena. 1988. Hyvinkään arvokkaat luontokohteet. Hyvinkään kaupunki. Ympäristönsuojelulautakunta/ Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. (julkaistu artikkeli). Tietokantatäydennys 2016 Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi. MHGIS ja YSAGIS -tietokannat, luontotyyppi-aineisto 15.11.2013. Suomen ympäristökeskus 2013: Hertta (Eliölajit -tietojärjestelmä) 1.1.2013.

5. SITE PROTECTION STATUS

Back to top

5.1 Designation types at national and regional level (optional):

Code Cover [%]
FI0050.00
FI030.00
FI1450.00

5.2 Relation of the described site with other sites (optional):


No information provided

5.3 Site designation (optional)

Natura-alueella käytetään useita eri suojelun toteutuskeinoja. Uusia luonnonsuojelualueita ehdotetaan perustettavaksi n. 37 hehtaaria valtion maille (ks. tarkemmin jäljempänä). Lisäksi Kiljavan lähteiköltä ehdotetaan hankittavaksi valtiolle n. 4 hehtaaria Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maita, jotka suurimmaksi osaksi kuuluvat soidensuojeluohjelmaan. Kalkkilammin osa-alue Kalkkilammmia ympäröivä suoalue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Lettomainen korpialue on kuitenkin laajempi ulottuen Leppälammille saakka. Natura-alueen rajaus on suurempi kuin soidensuojeluohjelman alue, koska osa alueen arvoista sijoittuu aivan soidensuojeluohjelma-alueen rajalle tai sen ulkopuolelle. Laajempi rajaus on tarpeen myös alueen ennallistamiseksi, sillä ennallistaminen on vaikeaa aivan pienillä suokuvioilla. Natura-alueen rajaus noudattaa Kytäjän vahvistetun osayleiskaavan suojelualuevarausta. Natura-alueen toteutuskeinona on rakennuslaki eli kyseinen kaava. Kaavan SL-alueella on voimassa rakennuslain 124a §:n mukainen toimenpidekielto, ja rakennuslain 135 §:n perusteella kielletään rakentamasta tai suorittamasta muita toimenpiteitä siten, että SL-alueen luonnonsuojelulliset arvot heikkenevät. Alueen luonnontila on kärsinyt ojituksista ja hakkuista. Maaperä on kuitenkin ravinteikasta, joten luonnontilan palauttaminen lienee mahdollista ennallistamistoimilla. Kalkkilammin alueelle on laadittu ennallistamissuunnitelma, alueen merkitys luontodirektiivin luontotyyppien ja lajien suojelulle on suuri. Sääksjärvi, Vihtilammi, Märkiö, Kakari ja Haukilampi Sääksjärvi on ympäristöministeriön asettaman vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mukaan erityisesti suojeltava vesistö. Sen vesialue kuuluu Natura-alueeseen toteutuskeinonaan vesilaki. Vesilain avulla suojellaan järven veden laatua, hydrologiaa ja vedenalaista eliöyhteisöä. Vihtilammi, Märkiö, Kakari ja Haukilampi sijaitsevat Sääksjärven lähivaluma-alueella. Niiden veden laatu todennäköisesti vaikuttaa myös Sääksjärven veden laatuun, sillä maaperä vesistöjen välissä on hyvin läpäisevää hiekkamaata ja lammet sijaitsevat korkeammalla kuin Sääksjärvi. Tämän vuoksi myös lammet on liitetty Natura-alueeseen toteutuskeinonaan vesilaki. Kaikki mainitut vesistöt sijaitsevat valtakunnallisen harjujensuojeluohjelma-alueen sisällä. Sääksjärven Mustasaari ja Säippäsaari Pienet saaret ovat valtion omistuksessa ja metsähallituksen hallinnassa. Natura-alueen toteutuskeinona niillä on luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen perustaminen. Kiljavannummi Koko Kiljavannummi kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Natura-alueen toteutuskeinot vaihtelevat Kiljavannummen eri osissa. Hyvinkään puolella toteutuskeinona on rakennuslaki eli vahvistettu Kytäjän osayleiskaava. Natura-alue on kaavassa MU-2 -aluetta, jolta haja-asutusoikeus on siirretty pois ja jolla on voimassa rakennuslain 124a §:n mukainen toimenpidekielto, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä, muuta maanpinnan rikkomista sekä sellaisia avohakkuita, jotka muuttavat huomattavasti alueen metsäluontoa ja maisemakuvaa. Rakennuslain 135 §:n perusteella kielletään rakentamasta tai suorittamasta muita toimenpiteitä siten, että MU-2 -alueen luonnonsuojelulliset arvot heikkenevät. Nurmijärvellä Natura-alueen toteutuskeino Kiljavannummella on pääasiassa maa-aineslaki, joka säätelee maa-aineksen ottamistoimintaa. Valtion omistamalla ja metsähallituksen hallinnassa olevalla Koivuniemen metsä- ja ranta-alueella toteutuskeino on luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen perustaminen. Tämä alue on myös vahvistetun seutukaavan suojelualuetta. Matkunsuo Matkunsuolla Natura-alueen toteutuskeinona on rakennuslaki eli alueella voimassaolevien vahvistettujen osayleiskaavojen kaavamääräykset. Hyvinkään puoleinen osa Matkunsuosta on vahvistetun Kytäjän osayleiskaavan suojelualue. SL-alueella on voimassa rakennuslain 124a §:n mukainen toimenpidekielto, ja rakennuslain 135 §:n perusteella kielletään rakentamasta tai suorittamasta muita toimenpiteitä siten, että SL-alueen luonnonsuojelulliset arvot heikkenevät. Nurmijärven puoleinen osa suosta on vahvistetun Hyvinkäänkylän harjualueiden osayleiskaavan suojelualue. S-alueella on voimassa rakennuslain 124a §:n mukainen toimenpidekielto. Suosituksena on, että alueen metsänhoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen suojelu- ja ympäristöarvoihin. Alueen kasvillisuus- ja vesiolosuhteita ei saa muuttaa. Pääosa Matkunsuosta on perustettu luonnonsuojelualueeksi. Kiljavan lähteikköalue Kiljavan lähteikön Natura-alueen pohjoisosa kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Osa siitä on jo asetuksella rauhoitettua valtion soidensuojelualuetta. Natura-alueen toteutuskeinona Kiljavan lähteiköllä on luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen perustaminen. Yli puolet vielä rauhoittamattomasta alueesta on valtion omistamaa ja metsähallituksen hallinnassa. Perusteena suojelualueen laajentamiseen tälle alueelle on suojavyöhykkeen muodostaminen lähteikön lähivaluma-alueelle.

6. SITE MANAGEMENT

Back to top

6.1 Body(ies) responsible for the site management:

Organisation:Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Address:
Email:

6.2 Management Plan(s):

An actual management plan does exist:

X
Yes Name: Ojala, O. 2007: Hyvinkään Kalkkilammin ennallistamissuunnitelma.
Link:

No, but in preparation
No

6.3 Conservation measures (optional)


No information provided

 

7. MAP OF THE SITE

Back to top
INSPIRE ID:
Map delivered as PDF in electronic format (optional)
Yes
X
No

SITE DISPLAY