Database release:
SDF
NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM

For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)

TABLE OF CONTENTS

1. SITE IDENTIFICATION

Back to top

1.1 Type

B

1.2 Site code

FI0100104

1.3 Site name

Vantaanjoki

1.4 First Compilation date

2005-06

1.5 Update date

2018-12

1.6 Respondent:

Name/Organisation:Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Address:               
Email:

1.7 Site indication and designation / classification dates

Date site proposed as SCI:2012-03
Date site confirmed as SCI: No information provided
Date site designated as SAC:2015-04
National legal reference of SAC designation:Asetus 354/2015

2. SITE LOCATION

Back to top

2.1 Site-centre location [decimal degrees]:

Longitude:24.851100
Latitude:60.417200

2.2 Area [ha]

0.0000

2.3 Marine area [%]

0.0000

2.4 Sitelength [km] (optional):

59.00

2.5 Administrative region code and name


No information provided

2.6 Biogeographical Region(s)

Boreal (0.00 %)

3. ECOLOGICAL INFORMATION

Back to top

3.1 Habitat types present on the site and assessment for them


No habitat types are reported for the site

3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them

Species Population in the site Site assessment
G Code Scientific Name S NP T Size Unit Cat. D.qual. A|B|C|D A|B|C
      MinMax  Pop.Con.Iso.Glo.
M1355Lutra lutra     
I1032Unio crassus    2000000  2000000   
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
  • Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)

3.3 Other important species of flora and fauna (optional)


No information provided

4. SITE DESCRIPTION

Back to top

4.1 General site character

Habitat class % Cover
N06100.00

Total Habitat Cover

100

Other Site Characteristics

Tiheään asutulla seudulla Uudellamaalla ja eteläisessä Hämeessä sijaitseva Vantaanjoen vesistöalue on Etelä-Suomelle tyypillinen vähäjärvinen jokivesistö. Sen pääuoma, Vantaanjoki saa alkunsa Lumme- ja Erkylänjärvistä Hausjärvellä ja laskee mereen Vanhankaupunginlahdella Helsingissä. Joen pituus on 99 kilometriä, leveys 10 metristä 50 metriin ja pudotuskorkeus yhteensä 110 m. Joessa on yli neljäkymmentä koskea ja siihen laskee useita sivujokia. Vantaanjoki virtaa vehmaiden pelto- ja kulttuurimaisemien halki. Paikoitellen jokivarsi on taajaan rakennettu: joki halkoo tai sivuaa neljää kaupunkia ja useita pienempiä taajamia. Joen vaikutuspiirissä asuu yli 400 000 ihmistä. Maaperä jokilaaksossa on pääosin muinaiseen merenpohjaan kasautunutta ravinteikasta savea. Kulkiessaan savimaiden halki jokiuoma mutkittelee voimakkaasti. Jokivarren metsät ovat reheviä lehtoja. Savikot on kuitenkin valtaosin raivattu pelloiksi, jotka monin paikoin ulottuvat jokivarteen asti. Savimaiden kohdalla joen pohja on pehmeää liejua ja savesta johtuen vesi on sameaa. Koskikohdissa kallioruhjeet työntyvät maanpintaan, ja joen pohja on niissä sekä niiden alapuolisissa suvannoissa ja virtajaksoissa hiekkaa ja soraa. Natura 2000 -alueeseen kuuluu 59 kilometrin pituinen osa Vantaanjoen pääuomaa jokisuulta Vanhankaupunginlahdelta Nurmijärven Nukarinkoskeen saakka. Joen suurimmat ja merkittävimmät kosket sijaitsevat alueella. Natura 2000 -alue käsittää vain pääuoman vesialueen. Alueen valintaperusteena verkostoon on joessa esiintyvä luontodirektiivin liitteeseen II sisältyvä simpukkalaji, vuollejokisimpukka (Unio crassus). Laji on Suomessa uhanalainen ja rauhoitettu.

4.2 Quality and importance

Alueella on merkittävin vuollejokisimpukan esiintymä Suomessa. Siellä elävä yksilömäärä on varmuudella yli 15 % Suomen kaikkien vuollejokisimpukkajokien arvioidusta yksilömäärästä. Vuollejokisimpukalle erityisen soveliaita elinympäristöjä ovat koskien alapuoliset virtajaksot, virtasuvannot ja nivat. Vuosina 2004-2007 kerätyn inventointiaineiston mukaan lajia esiintyy jokseenkin yhtenäisesti Vanhankaupunginkoskelta aina Nukarinkoskelle saakka, mutta ei sitä pohjoisempana. Alueella elävän populaation kooksi arvioidaan vähintään 2 miljoonaa yksilöä. Lajin kanta on kunnoltaan ja ikärakenteeltaan lisääntymiskykyinen. Runsaimmat esiintymät sijaitsevat joen alajuoksulla, koskien alapuolisissa virtasuvannoissa. Lajin elinympäristö käsittää virtaavavan veden koko jokiosuuden, jossa virtaussolosuhteiltaan ja pohjan laadultaan vaihtelevat jokihabitaatit muodostavat toisiinsa liittyvän jatkumon. Luontodirektiivin liitteen II lajia saukkoa (Lutra lutra) esiintyy säännöllisesti Vantaanjoen pääuomassa. Kohdassa 3.3. Muut tärkeät eläin- ja kasvilajit mainittu virtalude (Aphelocheirus aestivalis) on Suomessa harvinainen ja silmälläpidettävä laji. Sitä esiintyy Ruutinkoskella ja Königstedtinkoskella, missä se on melko runsas. Ihminen on toimillaan muuttanut joen luonnontilaa jo satojen vuosien ajan. Jokea on rakennettu ja ruopattu eri tarkoituksia varten 1500-luvulta lähtien. Joessa on ollut useita patoja, mm jokisuulla Vanhankaupunginkoskessa, jotka ovat vaikeuttaneet kalojen liikkumista ja estäneet vaelluskalojen nousun jokeen. Pelloilta ja ojitetuilta soilta valuvat ravinteet ja kiintoaines sekä asutuksen ja teollisuuden likavedet ovat rehevöittäneet ja lianneet jokea. Huonoimmillaan veden laatu on ollut 1970-luvun lopulla, jolloin joessa oli pitkiä osuuksia, joissa kalat eivät tulleet toimeen. Vantaanjoen kunnostamiseksi ja sen veden laadun parantamiseksi ja turvaamiseksi alueella on toteutettu mittavia hankkeita. Jätevesien puhdistuksella, muilla vesiensuojelutoimilla sekä jokiuoman kunnostuksella on onnistuttu tekemään jokialueesta tärkeä virkistysympäristö. Veden laadun paraneminen, istutukset ja nousuesteiden vähittäinen poistaminen ovat luoneet edellytyksiä kalakannan elpymiselle. Kalasto on istutusten myötä myös monipuolistunut. Yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan vedenlaatu luokitellaan välttäväksi. Joen savisameudesta ja runsasravinteisuudesta huolimatta haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä ja eliöstössä ovat pieniä. Joen suurin kuormittaja on tällä hetkellä peltoviljely. Tulvat voivat ajoittain lisätä pelloilta huuhtoutuvan kiintoaineksen ja ravinteiden määrää. Kiintoaineksen määrää voivat lisätä myös jokirakentaminen ja ojitukset valuma-alueella. Häiriöt jätevedenkäsittelyssä voivat huonontaa veden laatua tilapäisesti. Vantaanjoen suuri kiintoainesmäärä on yksi vuollejokisimpukan kannan kokoa rajoittava tekijä, josta laji näyttää kuitenkin selviävän. Kiintoaineen lisääntyminen joessa voi kuitenkin vaikeuttaa nuorten simpukoiden selviytymistä. Suojelutavoitteen määrittely: Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1. ja 3.2. mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjamalla.

4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site

The most important impacts and activities with high effect on the site

Negative Impacts
RankThreats and pressures [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
Mi
Mo
Mo
Mo
Mo
Mo
Mb
Mb
Positive Impacts
RankActivities, management [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]

Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both

4.4 Ownership (optional)


No information provided

4.5 Documentation (optional)

Ilmari Valovirta: Vantaanjoen Natura-alueen vuollejokimimpukkainventointi 2004-2007, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo ja Maailman Luonnon Säätiö (Suomen WWF), Helsinki 2008. Ilmari Valovirta 17.5.2004: Esitutkimus Vantaanjoen vuollejokisimpukasta (Unio crassus), Luonnontieteellinen keskusmuseo, eläinmuseo. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. -Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ilmonen, J. Ryttäri, T. & Alanen, A. (toim.) 2001: Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 -ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Uudenmaan ympäristökeskuksen kokoamat saukkohavainnot. Vantaanjoen kehittämisohjelma. Uudenmaan liiton julkaisuja B18-1997. Uudenmaan liitto, Helsinki. Vantaanjoen yhteistarkkailu. Vedenlaatu vuonna 2002. Julkaisu 50/2003, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Vantaanjoen yhteistarkkailu. Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 2002. Kala- ja riistaraportteja nro 289. Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos, Helsinki 2003. Pietilä, H.: Helsingin eläinatlas. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/99. Helsinki 1999. Tietokantatäydennys 2016 Vantaanjoen Natura-alueen vuollejokisimpukkainventointi 2004-2007. Ilmari Valovirta, Helsinki 2008. Suomen ympäristökeskus 2013: Hertta (Eliölajit -tietojärjestelmä) 1.1.2013.

5. SITE PROTECTION STATUS

Back to top

5.1 Designation types at national and regional level (optional):

Code Cover [%]
FI00100.00

5.2 Relation of the described site with other sites (optional):


No information provided

5.3 Site designation (optional)

Natura 2000 -alueen suojelutavoitteet toteutetaan vesilain ja ympäristösuojelulain nojalla. Suojeluarvojen, maankäytön ja virkistyskäytön yhteensovittamiseksi alueelle on tarpeen laatia hoito- ja käyttösuunnitelma, joka laaditaan vuorovaikutuksessa paikallisten asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Vantaanjokilaakson eteläisin osa on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

6. SITE MANAGEMENT

Back to top

6.1 Body(ies) responsible for the site management:

Organisation:Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Address:
Email:

6.2 Management Plan(s):

An actual management plan does exist:

X
Yes Name: Lajia on tutkittu Suomessa hyvin vähän. Lajin levinneisyydestä ja esiintymien elinvoimaisuudesta sekä niihin vaikuttavista ympäristömuutoksista tarvittaisiin lisää tietoa tehtäessä lajille suojelusuunnitelmaa. Suomen WWF:n ja Helsingin yliopiston eläinmuseon yhteinen jokihelmisimpukkatyöryhmä aloitti kesällä 1996 vuollejokisimpukan suojeluohjelman teon liittämällä lajin tutkimuksen jokihelmisimpukkaprojektin yhteyteen. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. suorittaa vedenlaadun yhteistarkkailua.
Link:

No, but in preparation
No

6.3 Conservation measures (optional)


No information provided

 

7. MAP OF THE SITE

Back to top
INSPIRE ID:
Map delivered as PDF in electronic format (optional)
Yes
X
No

SITE DISPLAY