NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM
For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)
| SITE | FI1100201 |
|---|
| SITENAME | Hailuoto, pohjoisranta |
|---|
TABLE OF CONTENTS
1. SITE IDENTIFICATION
Back to top1.1 Type
1.2 Site code
1.3 Site name
1.4 First Compilation date
1.5 Update date
1.6 Respondent:
| Name/Organisation: | Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus |
| Address: |
|
| Email: | |
1.7 Site indication and designation / classification dates
| Date site classified as SPA: | 1998-08 |
| National legal reference of SPA designation | Valtioneuvoston päätös |
| Date site proposed as SCI: | 1998-08 |
| Date site confirmed as SCI: |
No data
|
| Date site designated as SAC: | 2015-04 |
| National legal reference of SAC designation: | Asetus 354/2015 |
2. SITE LOCATION
Back to top2.1 Site-centre location [decimal degrees]:
| Longitude: | 24.741700 |
| Latitude: | 65.085300 |
2.2 Area [ha]
2.3 Marine area [%]
2.4 Sitelength [km]:
2.6 Biogeographical Region(s)
3. ECOLOGICAL INFORMATION
Back to top3.1 Habitat types present on the site and assessment for them
|
Annex I Habitat types
|
Site assessment
|
|---|
|
Code
|
PF
|
NP
|
Cover [ha]
|
Cave [number]
|
Data quality
|
A|B|C|D
|
A|B|C
|
|---|
| | | | | | | Representativity | Relative Surface | Conservation | Global |
|---|
1110
|
|
| 2200
| 0.00
| G
| A
| C
| A
| A
|
| 1150
|
|
| 50
| 0.00
| M
| A
| C
| A
| A
|
| 1210
|
|
| 0.1
| 0.00
| G
| B
| C
| A
| B
|
| 1610
|
|
| 1483
| 0.00
| M
| B
| B
| B
| B
|
| 1630
|
|
| 90.6
| 0.00
| G
| B
| C
| B
| B
|
| 1640
|
|
| 31.8
| 0.00
| G
| A
| C
| A
| A
|
| 2110
|
|
| 3.9
| 0.00
| G
| A
| B
| A
| A
|
| 2120
|
|
| 25.7
| 0.00
| G
| A
| B
| A
| A
|
| 2130
|
|
| 26.6
| 0.00
| G
| A
| B
| A
| A
|
| 2140
|
|
| 11.4
| 0.00
| G
| B
| B
| A
| B
|
| 2180
|
|
| 110
| 0.00
| G
| A
| C
| A
| A
|
| 2190
|
|
| 17.2
| 0.00
| G
| A
| B
| A
| A
|
| 2320
|
|
| 34
| 0.00
| G
| B
| C
| A
| B
|
| 3110
|
|
| 9.5
| 0.00
| G
| B
| C
| B
| B
|
| 3150
|
|
| 10.1
| 0.00
| G
| B
| C
| B
| B
|
| 3160
|
|
| 39.5
| 0.00
| G
| B
| C
| B
| B
|
| 4030
|
|
| 41
| 0.00
| G
| B
| C
| B
| B
|
| 7140
|
|
| 196.3
| 0.00
| G
| A
| C
| A
| A
|
| 7160
|
|
| 0.04
| 0.00
| G
| B
| C
| A
| B
|
| 9010
|
|
| 10.8
| 0.00
| G
| C
| C
| B
| C
|
| 9030
|
|
| 310.4
| 0.00
| G
| A
| C
| A
| A
|
| 9050
|
|
| 16.8
| 0.00
| G
| B
| C
| B
| B
|
| 9070
|
|
| 3.3
| 0.00
| G
| B
| C
| B
| B
|
| 9080
|
|
| 48.7
| 0.00
| G
| A
| C
| A
| A
|
| 91D0
|
|
| 51.6
| 0.00
| G
| A
| C
| A
| A
|
- PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
- NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
- Cover: decimal values can be entered
- Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
- Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)
3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them
- Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
- S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
- NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
- Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
- Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
- Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
- Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)
3.3 Other important species of flora and fauna (optional)
- Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, Fu = Fungi, I = Invertebrates, L = Lichens, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
- CODE: for Birds, Annex IV and V species the code as provided in the reference portal should be used in addition to the scientific name
- S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
- NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
- Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting, (see reference portal)
- Cat.: Abundance categories: C = common, R = rare, V = very rare, P = present
- Motivation categories: IV, V: Annex Species (Habitats Directive), A: National Red List data; B: Endemics; C: International Conventions; D: other reasons
4. SITE DESCRIPTION
Back to top4.1 General site character
|
Habitat class
|
% Cover
|
|---|
| N01 | 25.00 |
| N02 | 2.00 |
| N04 | 30.00 |
| N07 | 17.00 |
| N08 | 1.00 |
| N17 | 25.00 |
Total Habitat Cover | 100 |
|---|
Other Site Characteristics
| Hailuodon pohjoisrannan alue on monimuotoinen, niin geologisesti kuin biologisestikin arvokas kokonaisuus maankohoamisrannikon luontotyyppejä. Alue on kaksiosainen: Hailuodon länsirannalla on Matikanniemen-Pajuperän-Hannuksensoiden osa-alue ja toinen osa-alue käsittää Hailuodon varsinaisen pohjoisrannan. Maisemallisesti aluetta vallitsevat Matikanniemestä Keskiniemeen asti harjualueen rannan laajat lentohietikot ja itäpäässä aluetta luonnehtivat merenrantaniityt.
Linnusto on Pohjoisrannalla runsaimmillaan rantojen rehevissä kluuveissa, lammissa, merenrantaniityillä sekä matalilla hiekkarannoilla. Kosteikkolinnusto on kokonaisuudessaan erittäin monipuolinen. Luontotyyppien monimuotoisuuden ansiosta sekä pesivä että muutonaikaan levähtävä lintulajisto on runsaslukuinen ja monilajinen.
Hailuodon avoimella länsirannalla Matikanniemi-Pajuperä-Hannuksensuot -alue on monimuotoinen kokonaisuus, jolla esiintyy merenrantaniittyjä, dyynejä, hiekkarantaa sekä sarja edustavia eri-ikäisiä kluuvijärviä. Kääppäänkarien alue on merkittävä vesi- ja rantalintujen pesimäalue. Kluuvijärvien pesimälinnusto on kokonaisuudessaan monipuolinen. Siihen kuuluvat muiden muassa mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, kurki ja liro. Hannuksensoiden alue on soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva kohde. Hannuksensoilla suokasvillisuudessa ilmenee luhtaisuuden lisäksi myös korpisuutta.
Rannan lentohietikoille leimaa antavia ovat mm. paikoin laajat suola-arhokasvustot. Tyypillisiä lajeja edustavat merinätkelmä, pohjanlahdenlauha ja harvinaisempi lämpiminä kesinä esiintyvä merisinappi. Alueella on heikosti tunnettua arvokasta selkärangatonlajistoa.
Länsirannalla on myös Pajuperän perinteinen kalamökkikylä, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde ja perinnemaisemana pihakenttineen ja rantaniittyineen arvoltaan paikallista tasoa.
Pohjoisrannalla sijaitsevat Virpiniemen ja Mäntyniemen nummet muodostavat ainutlaatuisen luontotyyppi- ja maisemakokonaisuuden.
Virpiniemen nummi sijaitsee Hailuodon luoteisrannalla, lähellä merenrantaa korkeimman rantadyynivallin takana. Nummi sijaitsee ns. deflaatiotasanteella, jolta tuuli on pyyhkinyt irtaimen maa-aineksen pois. Virpiniemen nummi on syntynyt vapaan laidunnuksen aikakaudella: laidunnuksen ja tuulen kuluttava vaikutus loi nummen. Alueen kasvillisuus on variksenmarjan ja sammalien sekä jäkälikköjen muodostamaa mosaiikkia. Lajistoon kuuluvat myös mm. juolukka, hanhenpaju ja metsälauha. Puustossa on harvakseltaan matalia mäntyjä ja runsaasti männyntaimia. Mäntyniemen nummi sijaitsee puoli kilometriä Virpiniemen nummesta koilliseen. Se on myöskin deflaatiotasanteella ja syntynyt samalla tavalla kuin Virpiniemen nummi. Mäntyniemen nummi on asteittain muuttumassa mäntykankaaksi. Pienialaisia nummia on Virpiniemen ja Mäntyniemen lisäksi muuallakin Hailuodon pohjoisrannalla, mm. Keskiniemessä.
Hailuodon pohjoisosa on laajan harjujakson pääte avoimen meren äärellä. Pinnanmuodot ovat meriveden, jään ja tuulen muovaamia. Dyynien ja rantavallien välissä on kapeita, pitkänomaisia soistumia 0-15 metrin korkeudella merenpinnasta. Hailuodon pohjoisrannalla on nähtävissä maankohoamisrannikon eri-ikäisten soiden sukkessiosarja 1500 vuoden aikavälillä. Soiden kasvillisuus on pääasiassa luhtaisia saranevoja, karuja lyhytkorsinevoja ja rämeitä. Alueen soille on paikoin tyypillistä kausittainen kuivuminen, mikä johtuu mm. hyvin läpäisevästä maaperästä ja ohuesta turvekerroksesta. Kausikuivat alueet ovat usein suokokonaisuuksien reunoilla. Soilla on myös lähteikköjä, joilla esiintyy mm. lettotähtimöä ja vesihilpeä. Suosukkessiosarjan lisäksi alueella on nähtävissä metsäsukkessiosarja: avoimet dyynit vaihettuvat suoraan mäntymetsiksi ilman lehtipuuvaiheita. Niittymäiset ranta-alueet vaihettuvat puolestaan paju- ja lehtimetsävyöhykkeiden kautta havupuuvaltaisiksi metsiksi. Kliimaksmetsät ovat jäkälätyypin kankaita (ClT), myös variksenmarja-kanerva-(ECT) ja variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) metsiä esiintyy. Kosteammilla paikoin on myös metsäluhtia.
Pohjoisrannalla on kymmeniä eri-ikäisiä matalia pienvesiä, jotka ovat syntyneet maankohoamisen myötä merestä kuroutumalla tai hiekkasärkkien ja rantavallien eristäessä niitä merestä. Juuri merestä kuroutuvia matalia murtovesialtaita kutsutaan fladoiksi. Fladat kehittyvät edelleen kluuvijärviksi eli merestä jo erilleen kuroutuneiksi altaiksi, joihin vielä ajoittain voi virrata merivettä. Kehitys kulkee nuorista merenrantalammista karuihin ja happamiin sisämaan vesiin tai karuihin suolaikkuihin. Uusia lampia syntyy jatkuvasti. Kasvillisuus eroaa eri-ikäisissä järvissä; vastakuroutuneissa lammissa on runsaasti uposlehtisiä vesikasveja, kun taas vanhemmissa lammissa ilmaversoiset ja vedenalaiset sammalkasvustot yleistyvät. Vesikasvillisuus on runsainta ja monimuotoisinta juuri merestä kuroutuneissa kluuveissa, jotka kasvillisuudeltaan muistuttavat vita- eli Potamogeton-tyypin järviä. Monet Oulun seudulla uhanalaiset vesikasvit viihtyvät juuri fladoissa ja kluuveissa. Lampien rannat ovat yleensä soistuneita. Nuorimpien lampien reunoilla on sara- ja ruoholuhtia ja sisämaahan mentäessä haprarahkasammalvaltaisia luhtanevoja (mm. Sunijärvi) ja edelleen suursaranevoja ja rimpinevoja (mm.Valkjärvi). Kaikki Hailuodon järvet ovat hyvin matalia, 1-2 metriä syvyydeltään. Suurimmat järvet Hailuodon pohjoisosassa ovat Iso Sunijärvi (16 ha) ja Nuottajärvi (10 ha).
Pökönnokan-Vesanniittyjen alue sijaitsee Hailuodon koillisosassa Santosenniemen tyvessä. Pökönnokan viereiselle Potinlahdelle ja Pökönnokan matalikolle kerääntyy sekä keväällä että syksyllä runsaasti kahlaajia ja vesilintuja. Kahlaajista runsaimpina esiintyvät suosirri, suokukko ja liro. Pökönnokka on avoin, heinikkoinen niemi, joka miltei erottaa Potinlahden merestä. Niemi on muodostunut hiekasta ja sitä hienommista aineksista. Pökönnokan merenrantaniittyä on laidunnettu miltei keskeytyksettä nykypäiviin asti. Alueella on luhtakastikan ja suolavihvilän luonnehtimia niittyjä, ja kuivemmilla kumpareilla punanata- ja jokapaikansaraniittyjä. Niemen tyvellä on heinävaltaista hieskoivikkoa, jota reunustaa kiiltopajuvyöhyke. Vesirajan lähellä on myös mm. merisara-, rönsyrölli- ja rantaluikkakasvustoja. Pökönnokan alue on tärkeä etelänsuosirrin pesimäalue. |
4.2 Quality and importance
| Hailuodon pohjoisosan harjualue ranta- ja tuulikerrostumien muodostumineen on maamme arvokkaimpia kokonaisuuksia. Alue on sekä geologisesti että biologisesti kansainvälisesti arvokas. Pohjoisranta on osa nk. Muhoksen muodostumaa, geologisesti mielenkiintoista savi-hiekkakivialuetta.
Hailuodon pohjoisranta edustaa maankohoamisrannikon luontoa monimuotoisimmillaan. Alueella on mm. hiekkasärkkiä, hietikoita, erilaisia dyynejä, soita, primäärisukkessiometsiä, merenrantaniittyjä, nummia, fladoja, kluuveja ja niistä sisävesiksi muuttuneita lampia ja järviä.
Dyynit ja niiden väliset suot ovat laaja kokonaisuus, joka on ainutlaatuinen Perämeren rannikolla. Pohjoisrannan suot muodostavat edustavan maankohoamisrannikon soiden sukkessiosarjan. Vastaavia tieteellisesti arvokkaita kehityssarjoja ei ole muualla maailmassa kuin Perämeren rannikolla.
Iso Sunijärven-Valkjärven-pohjoisrannan alue ja Nuottajärvensuon-Haaralampinsuon sekä Hietaniemen ranta-alue kuuluvat vesitaloudeltaan laajaan kokonaisuuteen, jossa kapeat suot ja hiekkakaarrot vuorottelevat. Rantavallien välisiä avosoita on varsinkin Satajärvensoilla ja Haaralampinsoilla. Merkittävimmät pitemmälle kehittyneistä soista ovat Pitkäjärvensuot ja Nuottajärvensuot. Pitkäjärvensuot lienee alueen edustavin suokokonaisuus. Merenrannan lähellä olevilla soilla esiintyy myös lähteisyyttä. Soiden lisäksi voidaan seurata myös vesistöjen ja kangasmaiden kehitystä sisämaahan päin.
Hailuodon kluuvit luetaan kansainväliseen arvoluokkaan kuuluviin erityistä suojelua vaativiin vesiin. Pienvesissä pohjoisrannalla on nähtävissä kehityssarja merestä kuroutuvista lahdista karuiksi sisämaan lammiksi ja järviksi, millä on tieteellisesti erittäin suuri arvo. Virpiniemen ja Mäntyniemen nummet edustavat erittäin harvinaista luontotyyppiä Perämerellä. Virpiniemen nummi on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi ja Mäntyniemen nummi paikallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Hailuodon länsirannalla sijaitseva Pajuperän kalamökkikylän pihakenttä ja rantaniitty ovat myös paikallisesti arvokas perinnemaisemakohde.
Pohjoisrannan linnustollisesti merkittävimpiä luontotyyppejä ovat kluuvit ja merenrantaniityt. Pökönnokan-Vesanniityn alueella sijaitsevat alueen laajimmat hyvin säilyneet rantaniityt, joilla pesii monipuolinen ja runsaslukuinen vesi- ja rantalintulajisto. Kluuvit ja lammet ovat tärkeitä kosteikkolintujen pesimäalueita. Pohjoisrannan tärkeimpiä pesimälajeja ovat etelänsuosirri, mustakurkku-uikku, ristisorsa, pikkutiira ja lapinsirri. Alueella levähtää muutonaikaan runsaslukuinen lajisto. Levähtäjämäärien perusteella arvioituna Pohjoisrannan alue on kansainvälisesti merkittävä laulujoutsenten ja suokukkojen levähdysalue. Kahlaajien ja vesilintujen kokonaismäärät voivat kohota useaan tuhanteen yksilöön sekä kevät- että syysmuuton aikana.
Pökönnokan merenrantaniitty on perinnemaisemana arvoltaan valtakunnallista tasoa. Alueella esiintyy ruijanesikkoryhmän lajeista mm. tuppivita, vihnesara, suolasara , somersara, merisara, merihanhikki ja merinätkelmä. Keskiniemessä on upossarpion esiintymä. Meren rannassa ja kluuveissa esiintyy harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja kuten esimerkiksi isolimaska, kalvasvesiherne, kilpukka, litteävita, otalehtivita , jouhiluikka, paunikko ja nuokkurusokki. Muuta mainittavaa lajistoa pohjoisrannan alueella edustavat esimerkiksi lettotähtimö, rentovihvilä ja suovalkku.
Alueen luonto on kulutusherkkää. Lisääntyvä virkistyskäyttö ja alueella olevat mökit ja tiet lisäävät roskaantumista ja kulutusta, mikä voi heikentää hiekkarantojen, dyynien, niittyjen, nummien ja karujen metsätyyppien luonnontilaa. Mökkikylien alueet ovat jo nyt kuluneita. Paikoin tehdyt ojitukset ovat heikentäneet kluuvien tilaa. Kluuvijärvet, lähteiköt ja luhdat ovat herkkiä vesitalouden muutoksille. Vedenalaisten hiekkasärkkien uhkana ovat laivaväylien rakentaminen, rehevöityminen, ruoppaukset ja hiekanotto. Primäärisukkessiometsät eri kehitysvaiheineen tulee säilyttää luonnontilaisina.
Alueen lisääntyvä virkistyskäyttö ja luvaton moottoriajoneuvoilla ajo rannoilla voi aiheuttaa kulumista ja häiriötä alueella pesiville ja lepäileville linnuille.
Virpiniemen ja Mäntyniemen nummien metsittyminen on ollut nopeaa ja muutos uhkaa nummien ominaispiirteiden säilymistä. Virpiniemessä on jo aloitettu avoimuuden säilyttämiseksi lammaslaidunnus. Pökönnokan arvokas niittyalue vaatii säilyäkseen jatkuvaa hoitoa niittämällä tai laiduntamalla. Alueen hoidon jatkuminen näyttää tällä hetkellä turvatulta.
Peruste D kohdan 3.3. kasvilajeille: suolasara, merisara, suolasänkiö, tuppivita, merihanhikki ja suomenhierakka ovat ruijanesikkoryhmään kuuluvia lajeja. Pohjanlahdenlauha on kotoperäinen laji. Muut mainitut lajit ovat elinympäristöjensä tyypillisiä ja edustavia lajeja. Suolayrtti saattaa olla alueelta hävinnyt.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
• luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein |
4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site
The most important impacts and activities with high effect on the site
| Negative Impacts |
|---|
| Rank | Threats and pressures [code] | Pollution (optional) [code] | inside/outside [i|o|b] |
|---|
| H | A04.03 | | i |
| M | D01.01 | | i |
| M | G01 | | b |
| M | H01.05 | | b |
| H | H03.01 | | o |
| M | K03.04 | | i |
| Positive Impacts |
|---|
| Rank | Activities, management [code] | Pollution (optional) [code] | inside/outside [i|o|b] |
|---|
Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both
4.4 Ownership (optional)
| Type | [%] |
|---|
| Public | National/Federal | 0 |
| State/Province | 0 |
| Local/Municipal | 0 |
| Any Public | 0 |
| Joint or Co-Ownership | 0 |
| Private | 86 |
| Unknown | 0 |
| sum | 100 |
4.5 Documentation
| Vainio, M. 1987: Vesi- ja rantakasvillisuudesta sekä veden laadusta eräissä Hailuodon sisävesissä. - Pro gradu-tutkielma. Oulun yliopisto, kasvitieteen laitos. 101 s. + liitteet.
Vainio, M. & Kekäläinen H. (toim.) 1997: Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. - Alueelliset ympäristöjulkaisut 44. 245s. (julkaistu artikkeli, avainsanat: perinnemaisemat, niityt, maatalous, luonnon monimuotoisuus, Pohjois-Pohjanmaa).
Arkistotiedot Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevista FINIBA- (Suomen tärkeät lintualueet) ja IBA- (kansainvälisesti tärkeät lintualueet) kohteista. Aineistoa säilytetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Yhteyshenkilö Jorma Pessa.
Pessa, J. 2000. Lintuvesien tila Pohjois-Pohjanmaalla. Julkaisematon raportti, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen arkistotiedot vuosilta 1985-1995.
Rehell, S. 1996. Hailuodon pohjoisosan suo-, metsä- ja ranta-alueen kasvillisuus sekä merkitys luonnonsuojelun kannalta. Raportti Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskukselle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
Ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä, Hertta-tietokanta.
Aureola -lehden vuosikerrat ja vuosikirjat 1990-2002. Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys.
Lintuvesi-inventointeihin perustuvat tietolomakkeet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Havainto-aineisto kerätty pääosin vuonna 1999. Yhteyshenkilö Jorma Pessa.
Lintuvesityöryhmä 1981: Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. - Komiteanmietintö 1981:32. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki.
Hailuodon kunta 1995: Hailuodon rantayleiskaavan selvitykset (maisema ja kulttuuriympäristö, luonnonolo-suhteiden yleistä luonnehdintaa ja kasvillisuus). Ympäristötaito Oy.
Hailuodon kunta 2002: Hailuodon rantayleiskaavan Pajuperän-Matikanniemen ja Virpiniemen-Keskiniemen osa-alueiden Natura-arviointi. Ympäristötaito Oy.
Hailuodon kunta 2003: Keskiniemi-Hietaniemi ranta-asemakaava, luonnos 1.2.2003. Ympäristötaito Oy.
Uhanalaisten lintulajien seurantatiedot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimialueelta (seurannan vastuuhenkilö Jorma Pessa, toimeksiantaja ja tietojen säilyttäjä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus).
Tietokantatäydennys 2016:
Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi, MHGIS ja YSAGIS -tietokannat., luontotyyppiaineisto 15.11.2013.
Ympäristöhallinto 2014: Suomen raportti EUlle luontodirektiivin toimeenpanosta lajeittain ja luontotyypeittäin 2007-2013. www.ymparisto.fi/Luontodirektiivinluontotyyppiraportit.
Suomen ympäristökeskus 2014: Hertta (Eliölajit –tietojärjestelmä) 5/2014
Mäkinen & al: 2011: Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011. Ympäristöministeriö
Birdlife Suomi 2014: Kerääntyvien lintulajien esiintyminen tietyillä linnustonsuojelualueilla Tiira-lintutietopalvelun havaintojen perusteella. Raportti.
Jorma Pessa/Pohjois-Pohjanmaan ELY: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kokoamat Natura-alueiden linnustoa koskevat seuranta-aineistot ja tietokannat. |
5. SITE PROTECTION STATUS
Back to top5.1 Designation types at national and regional level:
|
Code
|
Cover [%]
|
|---|
| FI00 | 31.00 |
| FI16 | 69.00 |
5.3 Site designation (optional)
| Marjaniemi-Hiidenniemi sisältyy valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Pajuperän-Matikanniemen alue ja Hailuodon pohjoisosan ranta-alue sekä Iso Sunijärvi, Valkjärvi, Haaralampi ja Nuottajärvi ympäristöineen kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan.
Pökönnokan-Vesanniittyjen alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja länsirannan Hannuksensuot valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan.
Pohjois-Pohjanmaan maankuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa koko Hailuodon pohjoisrannan alue kokonaisuudessaan on merkitty luonnonsuojelualueiksi.
Hailuodon pohjoisrannan alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Valtaosa alueesta on jo rauhoitettu yksityismaan rauhoituspäätöksin. |
6. SITE MANAGEMENT
Back to top6.1 Body(ies) responsible for the site management:
| Organisation: | Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus |
| Address: | |
| Email: | |
6.2 Management Plan(s):
An actual management plan does exist:
X |
Yes
|
Name: Metsähallitus 2012: Hailuodon Natura 2000-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma.
Link:
|
| No, but in preparation |
| No |
7. MAP OF THE SITE
Back to top
No data
SITE DISPLAY