NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM
For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)
| SITE | FI1100203 |
|---|
| SITENAME | Isomatala-Maasyvänlahti |
|---|
TABLE OF CONTENTS
1. SITE IDENTIFICATION
Back to top1.1 Type
1.2 Site code
1.3 Site name
1.4 First Compilation date
1.5 Update date
1.6 Respondent:
| Name/Organisation: | Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus |
| Address: |
|
| Email: | |
1.7 Site indication and designation / classification dates
| Date site classified as SPA: | 1998-08 |
| National legal reference of SPA designation | Valtioneuvoston päätös |
| Date site proposed as SCI: | 1998-08 |
| Date site confirmed as SCI: |
No information provided
|
| Date site designated as SAC: | 2015-04 |
| National legal reference of SAC designation: | Asetus 354/2015 |
2. SITE LOCATION
Back to top2.1 Site-centre location [decimal degrees]:
| Longitude: | 24.798300 |
| Latitude: | 64.941900 |
2.2 Area [ha]
2.3 Marine area [%]
2.4 Sitelength [km] (optional):
No information provided
2.5 Administrative region code and name
No information provided
2.6 Biogeographical Region(s)
3. ECOLOGICAL INFORMATION
Back to top3.1 Habitat types present on the site and assessment for them
|
Annex I Habitat types
|
Site assessment
|
|---|
|
Code
|
PF
|
NP
|
Cover [ha]
|
Cave [number]
|
Data quality
|
A|B|C|D
|
A|B|C
|
|---|
| | | | | | | Representativity | Relative Surface | Conservation | Global |
|---|
1110
|
|
| 940
| 0.00
| G
| A
| C
| A
| A
|
| 1150
|
|
| 60
| 0.00
| G
| B
| C
| B
| B
|
| 1220
|
|
| 14
| 0.00
| G
| A
| C
| A
| A
|
| 1620
|
|
| 21.5
| 0.00
| G
| B
| C
| A
| B
|
| 1630
|
|
| 229
| 0.00
| G
| A
| B
| A
| A
|
| 7140
|
|
| 47.2
| 0.00
| G
| B
| C
| B
| B
|
| 9030
|
|
| 158
| 0.00
| G
| A
| C
| B
| A
|
| 9050
|
|
| 45.8
| 0.00
| G
| B
| C
| B
| B
|
| 9080
|
|
| 1.2
| 0.00
| G
| A
| C
| A
| B
|
| 91D0
|
|
| 6.8
| 0.00
| G
| A
| C
| A
| B
|
- PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
- NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
- Cover: decimal values can be entered
- Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
- Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)
3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them
- Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
- S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
- NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
- Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
- Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
- Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
- Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)
3.3 Other important species of flora and fauna (optional)
- Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, Fu = Fungi, I = Invertebrates, L = Lichens, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
- CODE: for Birds, Annex IV and V species the code as provided in the reference portal should be used in addition to the scientific name
- S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
- NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
- Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting, (see reference portal)
- Cat.: Abundance categories: C = common, R = rare, V = very rare, P = present
- Motivation categories: IV, V: Annex Species (Habitats Directive), A: National Red List data; B: Endemics; C: International Conventions; D: other reasons
4. SITE DESCRIPTION
Back to top4.1 General site character
|
Habitat class
|
% Cover
|
|---|
| N01 | 5.00 |
| N02 | 54.00 |
| N05 | 5.00 |
| N07 | 27.00 |
| N16 | 9.00 |
Total Habitat Cover | 100 |
|---|
Other Site Characteristics
| Isomatalan-Maasyvänlahden monimuotoinen alue sijaitsee Hailuodon kaakkoisosassa. Hanhinen ja siihen liittyvä Syökari ovat olleet erillisiä saaria, jotka maankohoamisen jatkuessa ovat kasvaneet yhteen. Syökariin ja suurelta osin myös Hanhiseen on hienoja aineksia kulkeutunut Oulu- ja Siikajokien suistoista. Syökarin maaperä koostuu osin Muhosmuodostuman savihiekkakivimoreenista, osin hienoista aineksista. Isomatalan-Maasyvänlahden alueen maalajit ovat savi ja hiesu.
Isomatalan-Maasyvänlahden alueelle leimaa antavat laajat lietteiköt, jotka paljastuvat merestä matalan veden aikaan. Pääosa Isomatalan-Maasyvänlahden maanpuoleisesta ranta-alueesta on avomaita, kuten niittyjä, ruovikoita ja luhtia. Isomatalan saaren ympäristössä on laajalti puuttomia pikkusaaria ja kareja. Maisema on osin perinteisen niitto- ja laidunkulttuurin muovaamaa. Aivan Isomatalan vieressä on (rajauksen ulkopuolella) kulttuurihistoriallisesti arvokas Rautaleton kalastajakylä.
Isomatalan-Maasyvänlahden merenrantaniityistä ja pajukoista sisämaahan päin on rantametsiä, jotka ovat tyypiltään reheviä harmaaleppä-, pihlaja- ja tuomilehtoja. Puna-ailakkia ja tesmaa on näissä lehdoissa runsaasti. Lehdot vaihettuvat sisämaahan päin lehtomaisiksi hieskoivikoiksi ja edelleen kangasmaisiksi metsiksi.
Isomatalan-Maasyvänlahden alueella niittyjä, luhtia ja ruovikoita niitettiin 1950-1960 -luvuille saakka. Vuosittain niiton jälkeen karja ja hevoset laidunsivat alueella. Rantojen niiton lakattua ruovikot ja pensaikot ovat vallanneet alaa matalilta niityiltä. Osalla aluetta niitto ja laidunnus on aloitettu uudestaan.
Tömpän niitty
Isomatalan-Maasyvänlahden laajin merenrantaniitty on Tömpän niitty, joka on Perämeren rannikon laajimpia rantaniittyjä. Tömpän niitty on rantaviivan suunnassa noin kilometrin pituinen ja enimmillään 800 metriä leveä. Merenrantaniityt jatkuvat kapeana vyönä koilliseen. Tömpän niittymaiseman avaruutta laajentavat rantamatalikot, joiden laajat, satojen hehtaarien laajuiset lietteiköt paljastuvat meriveden ollessa alhaalla. Alueella on luhtakastikka- ja suolavihviläniittyjä, pensoittuneemmissa osissa on punanata- ja jokapaikansarakasvustoja. Tömpän niityn eteläosassa, johon niitot ovat keskittyneet, on mosaiikkimaisesti luhtakastikka-suolavihvilä- ja merisara- sekä punanataniittyjä. Lietteiköillä on luikka-, rönsyrölli- ja järviruokokasvustoja. Alueella on myös suolamaakasvillisuutta edustavia luoto- ja rönsysorsimoyhdyskuntia. Lajistoon kuuluvat myös ruijanesikko ja nelilehtivesikuusi
Tömpän niitty on Suomen toiseksi tärkein etelänsuosirrin pesimäalue. Vielä 1990-luvun puoliväliin asti alue oli maamme tärkein kiljuhanhen levähdysalue. Ranta-alueella pesii kokonaisuudessaan monipuolinen ja arvokas kosteikkolintulajisto, mutta alueen muutonaikainen merkitys levähdys- ja ruokailualueena on vieläkin suurempi. Tuhannet kahlaajat ja vesilinnut levähtävät ja ruokailevat rantalietteellä sekä keväällä että syksyllä.
Itätörmän matalikko
Itätörmän hiekkainen matalikko on alueen suurin, jopa 400 hehtaaria. Matalikon itäreuna on hiekkainen ja itäisellä reunalla on säikkäketju. Matalikon keskiosissa vaihtelevat säikät ja lietteiset kuljut. Rantavoimat muokkaavat säikkiä jatkuvasti. Länsiosassa matalikko on hienoaineksisempaa. Alue on hanhien ja muiden vesilintujen tärkein parveutumismatalikko, joka elättää suurelta osin myös viereisen Isomatalan alueen runsaan lokkikannan ja vesilinnuston.
Matalikkoalue on useiden muuttavien vesilintulajien kannalta koko alueen tärkein osa, sillä matalikon länsireunalla oleskelee syksyisin suuri osa lepäilevistä vesilinnuista, enimmillään useita tuhansia sorsia, jopa 1200 joutsenta ja muutamia tuhansia kahlaajia. Matalikko on luontotyyppinsä merkittävimpiä esimerkkejä koko maassa.
Isomatala ja luodot
Alueen eteläisin osa koostuu Isomatalan laajasta ja matalasta, pääosin rantaniittyjen ja alavien lieterantojen muodostamasta saaresta sekä lukuisista merestä kohonneista luodoista. Alue on erittäin tärkeä vesi- ja rantalintujen pesimäalue. Pohjois-Pohjanmaan suurin kalalokkiyhdyskunta pesii pääsaarella. Kesällä 3000-4000 merihanhea kerääntyy sulkasadon ajaksi alueelle. Luotojen suojassa levähtää syysmuuton aikana enimmillään useita satoja joutsenia ja tuhansia sorsia. Keväällä kiljuhanhet ruokailevat melko säännöllisesti myös Isomatalan niityillä, vaikka alueen merkitys levähdysalueena näyttää vähentyneen viime vuosina.
Isomatalalla sijaitsevat maamme tärkeimmät rönsysorsimon kasvualueet: aluetta ympäröivät matalikot ovat hienoaineksisia ja niistä syntyy lajille tärkeitä primäärisiä suolamaita. Isomatala on myös Suomen merkittävin nelilehtivesikuusen esiintymisalue. |
4.2 Quality and importance
| Isomatalan-Maasyvänlahden alue on määritelty kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Alueella levähtää säännöllisesti useita tuhansia vesilintuja sekä kevät- että syysmuuttokauden aikana. Alue on Liminganlahden jälkeen Suomen arvokkain lintuvesi. Linnustollinen arvo perustuu biotooppien monipuolisuuteen ja laajuuteen. Alueella on hyvin huomattava merkitys vesi- ja rantalinnustolle sekä muutonaikaisena levähdysalueena että pesimäpaikkana. Suojelun kannalta tärkeimmät lajit ovat etelänsuosirri, kiljuhanhi ja laulujoutsen, joiden osalta alue on yksi maamme tärkeimmistä ellei tärkein. Erityisiä suojelutoimia vaativien lajien osalta alue on Suomen tärkeimpiä. Rantalehdot monipuolistavat alueen linnustoa.
Isomatalan-Maasyvänlahden alueella esiintyvät Perämeren maankohoamisrannikon erityispiirteet edustavimmillaan. Alueella on hyvin nähtävissä maankohoamisrannikon sukkessiosarja matalikoista rantaniittyjen kautta luhtiin, pensaikkoihin ja merenrantalehtoihin ja edelleen kangasmetsiksi. Isomatalan-Maasyvänlahden alue on kasvistollisesti erittäin arvokas: alueella on runsaasti endeemejä (kotoperäisiä) ja nk. ruijannesikkoryhmän lajeja. Pohjanlahdenlauha ja uhanalainen upossarpio ovat Pohjanlahden ja perä-merensilmäruoho Perämeren endeemejä lajeja. Ruijanesikkoryhmää edustavat nimilajin lisäksi mm. somersara, vihnesara, merihanhikki, tuppivita, merisara ja nelilehtivesikuusi. Oman ryhmänsä muodostavat päälevinneisyydeltään eteläiset, mutta alueella suotuisten olojen vuoksi keskimääräistä runsaampina esiintyvät lajit, kuten käärmeenkieli, merisätkin, suolasolmukki, poimuhierakka, merirannikki, tyrni, suolasänkiö ja meriasteri. Harvinaistuneet suolamaat antavat myös oman leimansa kasvistoon.
Alueella esiintyy neljä merenrannikon luontodirektiivin liitteen II kasvilajia: alueella kasvaa yli 95 prosenttia Suomen rönsysorsimokannasta ja nelilehtivesikuusen esiintymä on Suomen suurin, joten alueella on keskeinen merkitys näiden lajien suojelussa. Lisäksi alueella esiintyy ruijanesikkoryhmän nimilajia ruijanesikkoa sekä upossarpiota. Edellisten lisäksi alueella esiintyy uhanalaista ja harvinaista lajistoa, mm. paunikko, hentosätkin, lettotähtimö ja merinätkelmä.
Tömpän niitty on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi.
Niitty- ja laiduntalouden päättyminen on aiheuttanut pitkällä aikavälillä ruovikoitumista ja pensoittumista. Viime vuosina uudelleen alkanut laajaperäinen rantalaidunnus on palauttanut niittyjen maisemaa ja ominaispiirteitä. Liettyminen estää suolamaiden syntymistä veto-ojien laskualueille. Lasku-uoman kaivu on aiheuttanut vaurioita Maasyvänlahdelle. Rantametsien hakkuut ja sorsastus aiheuttavat häiriötä alueelle.
Rönsysorsimon elinoloja alueella heikentää rantojen umpeenkasvu, ruovikoituminen, rehevöityminen ja rantojen liettyminen. Alueella aloitettu nautakarjan laidunnus on hillinnyt umpeenkasvua ja parantunut osaltaan rönsysorsimon elinmahdollisuuksia. Lajin pääesiintymät Isomatalan saarella ja kareilla ovat luontaista primäärisuolamaata ja siten säilyneet elinvoimaisina. Sen sijaan alueen mantereenpuoleiset esiintymät ovat syntyneet voimakkaan laidunnuksen aikana ja niiden tulevaisuus ilman hoitotoimia on epävarma. Aluetta laidunnetaan nykyisin ja esiintymä on palannut Tömpän niitylle.
Umpeenkasvu on uhkatekijä muillekin avointa niittyä suosiville lajeille.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpitein,
• luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein |
4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site
The most important impacts and activities with high effect on the site
| Negative Impacts |
|---|
| Rank | Threats and pressures [code] | Pollution (optional) [code] | inside/outside [i|o|b] |
|---|
| M | | | b |
| M | | | i |
| H | | | i |
| M | | | i |
| M | | | o |
| Positive Impacts |
|---|
| Rank | Activities, management [code] | Pollution (optional) [code] | inside/outside [i|o|b] |
|---|
Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both
4.4 Ownership (optional)
| Type | [%] |
|---|
| Public | National/Federal | 5 |
| State/Province | 0 |
| Local/Municipal | 0 |
| Any Public | 0 |
| Joint or Co-Ownership | 0 |
| Private | 95 |
| Unknown | 0 |
| sum | 100 |
4.5 Documentation (optional)
| Markkola, J. ja Merilä, E. 1983: Hailuodon Syökari - Perämeren luontoa rikkaimmillaan. - Suomen Luonto 7-8:30-33.
Niemelä, M. ja Kalpio, S. 1993: Isomatalan-Maasyvän kasvillisuuskartta. Säilytyspaikka: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.
Vainio, M. & Kekäläinen, H. (toim.) 1997: Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. - Alueelliset ympäristöjulkaisut 44. 245s. (julkaistu artikkeli, avainsanat: perinnemaisemat, niityt, maatalous, luonnon monimuotoisuus, Pohjois-Pohjanmaa).
Markkola, S. & Merilä, E. 1998. Hailuodon Isonmatalan-Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus. Oulu.
Pessa, J. 2000. Lintuvesien tila Pohjois-Pohjanmaalla. Julkaisematon raportti. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.
Ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä, Hertta tietokanta.
Aureola -lehden vuosikerrat ja vuosikirjat 1990-2002. Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys.
Arkistotiedot Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevista FINIBA- (Suomen tärkeät lintualueet) ja IBA- (kansainväli-sesti tärkeät lintualueet) kohteista. Aineistoa säilytetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Yhteyshenkilö Jorma Pessa.
Lintuvesi-inventointeihin perustuvat tietolomakkeet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Havaintoaineisto kerätty pääosin vuonna 1999. Yhteyshenkilö Jorma Pessa.
Lintuvesityöryhmä 1981: Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. - Komiteanmietintö 1981:32. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen arkistotiedot vuosilta 1985-1995.
Uhanalaisten lintulajien seurantatiedot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimialueelta (seurannan vastuuhenkilö Jorma Pessa, toimeksiantaja ja tietojen säilyttäjä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus).
Tietokantatäydennys 2016:
Birdlife Suomi 2014: Kerääntyvien lintulajien esiintyminen tietyillä linnustonsuojelualueilla Tiira-lintutietopalvelun havaintojen perusteella. Raportti.
Jorma Pessa/Pohjois-Pohjanmaan ELY: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kokoamat Natura-alueiden linnustoa koskevat seuranta-aineistot ja tietokannat.
Metsähallitus 2012: Hailuodon Natura 2000-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma.
Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi, MHGIS ja YSAGIS -tietokannat, luontotyyppiaineisto 15.11.2013
Markkola, J. 2010: 25 vuotta kiljuhanhien kevätmuuttoseurantaa Oulun seudulla. - Linnut-vuosikirja 2009: 43-50.
Markkola, J. 2013: Pohjansorsimo Arctophilafulva var pendulina ja rönsysorsimo Puccinellia phryganodes. Esiintymien tila 2013. Ekologia, suojelu, hoito ja seuranta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Suomen ympäristökeskus 2014: Hertta (Eliölajit –tietojärjestelmä) 5/2014 |
5. SITE PROTECTION STATUS
Back to top5.1 Designation types at national and regional level (optional):
|
Code
|
Cover [%]
|
|---|
| FI00 | 7.00 |
| FI16 | 93.00 |
5.2 Relation of the described site with other sites (optional):
No information provided
5.3 Site designation (optional)
| Isomatala-Maasyvänlahti on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Hailuodon jakokunnan omistamasta alueesta on perustettu luonnonsuojelualue vuonna 1996.
Koko Hailuoto on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla. Valtaosa alueesta on rauhoitettu yksityismaan suojelualueeksi. Osa kiinteistöistä on hankittu valtion omistukseen luonnonsuojelutarkoituksiin . |
6. SITE MANAGEMENT
Back to top6.1 Body(ies) responsible for the site management:
| Organisation: | Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus |
| Address: | |
| Email: | |
6.2 Management Plan(s):
An actual management plan does exist:
X |
Yes
|
Name: :Metsähallitus 2012: Hailuodon Natura 2000-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma.
Link:
|
| No, but in preparation |
| No |
6.3 Conservation measures (optional)
No information provided
7. MAP OF THE SITE
Back to top| INSPIRE ID: | |
| Map delivered as PDF in electronic format (optional) |
|
SITE DISPLAY