Database release:

For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)



Back to top

1.1 Type


1.2 Site code


1.3 Site name


1.4 First Compilation date


1.5 Update date


1.6 Respondent:

Name/Organisation:Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

1.7 Site indication and designation / classification dates

Date site classified as SPA:1998-08
National legal reference of SPA designationValtioneuvoston päätös
Date site proposed as SCI:1998-08
Date site confirmed as SCI: No information provided
Date site designated as SAC:2015-04
National legal reference of SAC designation:Asetus 354/2015


Back to top

2.1 Site-centre location [decimal degrees]:


2.2 Area [ha]


2.3 Marine area [%]


2.4 Sitelength [km] (optional):

No information provided

2.5 Administrative region code and name

No information provided

2.6 Biogeographical Region(s)

Boreal (0.00 %)


Back to top

3.1 Habitat types present on the site and assessment for them

Annex I Habitat types Site assessment
Code PF NP Cover [ha] Cave [number] Data quality A|B|C|D A|B|C
      RepresentativityRelative SurfaceConservationGlobal
1110  info      940  0.00 
1150  info      60  0.00 
1220  info      14  0.00 
1620  info      21.5  0.00 
1630  info      229  0.00 
7140  info      47.2  0.00 
9030  info      158  0.00 
9050  info      45.8  0.00 
9080  info      1.2  0.00 
91D0  info      6.8  0.00 
  • PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
  • NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
  • Cover: decimal values can be entered
  • Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)

3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them

Species Population in the site Site assessment
G Code Scientific Name S NP T Size Unit Cat. D.qual. A|B|C|D A|B|C
      MinMax  Pop.Con.Iso.Glo.
BA223Aegolius funereus     
BA223Aegolius funereus     
BA200Alca torda     
P1940Alisma wahlenbergii    10000  50000   
BA054Anas acuta    150  300   
BA054Anas acuta    19  19   
BA056Anas clypeata    30  60   
BA056Anas clypeata    34  34   
BA055Anas querquedula     
BA055Anas querquedula     
BA051Anas strepera     
BA051Anas strepera    20   
BA039Anser fabalis    10  30   
BA258Anthus cervinus     
BA091Aquila chrysaetos     
BA028Ardea cinerea     
BA169Arenaria interpres    30  50   
BA169Arenaria interpres    17  17   
BA222Asio flammeus     
BA222Asio flammeus     
BA059Aythya ferina     
BA059Aythya ferina     
BA061Aythya fuligula    200  500   
BA061Aythya fuligula    85  85   
BA062Aythya marila    10  20   
BA062Aythya marila       
BA104Bonasa bonasia     
BA021Botaurus stellaris     
BA021Botaurus stellaris    cmales   
BA045Branta leucopsis    10  120   
BA215Bubo bubo     
BA144Calidris alba    10   
BA466Calidris alpina schinzii    30  50   
BA466Calidris alpina schinzii     
BA143Calidris canutus    10  15   
BA147Calidris ferruginea    10  20   
BA145Calidris minuta    50  100   
BA146Calidris temminckii    10  30   
BA146Calidris temminckii     
BA367Carduelis flavirostris         
BA139Charadrius morinellus         
BA264Cinclus cinclus     
BA081Circus aeruginosus    10  15   
BA081Circus aeruginosus    bfemales   
BA082Circus cyaneus    10   
BA082Circus cyaneus    bfemales   
BA084Circus pygargus         
BA122Crex crex    cmales   
BA037Cygnus columbianus bewickii     
BA038Cygnus cygnus    700  1200   
BA038Cygnus cygnus     
BA236Dryocopus martius     
BA379Emberiza hortulana     
BA379Emberiza hortulana     
BA098Falco columbarius     
BA098Falco columbarius     
BA103Falco peregrinus     
BA102Falco rusticolus         
BA099Falco subbuteo     
BA099Falco subbuteo     
BA096Falco tinnunculus     
BA096Falco tinnunculus     
BA002Gavia arctica    10  30   
BA001Gavia stellata    10   
BA217Glaucidium passerinum     
BA217Glaucidium passerinum     
BA127Grus grus    20  50   
BA127Grus grus     
BA075Haliaeetus albicilla    10  20   
P1960Hippuris tetraphylla    2700000  3000000  shoots   
BA338Lanius collurio     
BA338Lanius collurio     
BA640Larus fuscus fuscus    11  50   
BA640Larus fuscus fuscus     
BA177Larus minutus    100  300   
BA177Larus minutus    87  87   
BA179Larus ridibundus    510  510   
BA179Larus ridibundus    1500  2500   
BA150Limicola falcinellus    50  100   
BA157Limosa lapponica    20  50   
BA156Limosa limosa     
BA156Limosa limosa     
BA272Luscinia svecica    10  50   
BA272Luscinia svecica     
BA152Lymnocryptes minimus     
BA152Lymnocryptes minimus    10   
BA066Melanitta fusca    50  150   
BA066Melanitta fusca    15  15   
BA065Melanitta nigra    100  300   
BA065Melanitta nigra     
BA068Mergus albellus    20  50   
BA260Motacilla flava    50  100   
BA260Motacilla flava     
BA277Oenanthe oenanthe    20  40   
BA094Pandion haliaetus     
BA072Pernis apivorus     
BA170Phalaropus lobatus    10  20   
BA170Phalaropus lobatus    males   
BA151Philomachus pugnax    cmales   
BA151Philomachus pugnax    200  500   
BA312Phylloscopus trochiloides     
BA140Pluvialis apricaria    50  100   
BA141Pluvialis squatarola    20  40   
BA007Podiceps auritus     
BA007Podiceps auritus     
BA006Podiceps grisegena    11  50   
BA119Porzana porzana         
BA119Porzana porzana    cmales   
P1968Primula nutans    500  1500  shoots   
P1971Puccinellia phryganodes    190  1000  area   
BA195Sterna albifrons    10   
BA195Sterna albifrons     
BA190Sterna caspia    11  50   
BA190Sterna caspia    10  20   
BA193Sterna hirundo    198  198   
BA193Sterna hirundo    200  500   
BA194Sterna paradisaea    100  300   
BA194Sterna paradisaea    79  79   
BA457Strix nebulosa     
BA457Strix nebulosa     
BA456Surnia ulula     
BA456Surnia ulula     
BA048Tadorna tadorna    10  20   
BA048Tadorna tadorna     
BA107Tetrao tetrix    10  30   
BA108Tetrao urogallus    cmales   
BA161Tringa erythropus    100  300   
BA166Tringa glareola     
BA166Tringa glareola    300  600   
BA162Tringa totanus    41  41   
BA162Tringa totanus    100  200   
BA282Turdus torquatus     
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
  • Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)

3.3 Other important species of flora and fauna (optional)


Population in the site


Group CODE Scientific Name S NP Size Unit Cat. Species Annex Other categories
     MinMax C|R|V|PIVVABCD
Bidens cernua                   
Botrychium multifidum                   
A672Calidris alpina alpina    1001  10000             
Carex glareosa                   
Carex halophila                   
Carex mackenziei                   
Catabrosa aquatica                   
Crassula aquatica                   
Dicranomyia esbeni                   
Euphrasia bottnica                   
Lathyrus japonicus subsp. maritimus                   
A070Mergus merganser    1001  10000             
A069Mergus serrator    251  500             
Myriophyllum spicatum                   
A160Numenius arquata    251  500             
Ophioglossum vulgatum                   
Platanthera bifolia (subsp. latiflora)                   
A375Plectrophenax nivalis    1000  10000             
Potamogeton vaginatus                   
Potentilla anserina subsp. groenlandica                   
1214Rana arvalis    10000               
Ranunculus confervoides                   
A249Riparia riparia    1001  10000             
Rumex crispus                   
Silene uniflora                   
Stellaria crassifolia                   
A164Tringa nebularia    251  500             
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, Fu = Fungi, I = Invertebrates, L = Lichens, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • CODE: for Birds, Annex IV and V species the code as provided in the reference portal should be used in addition to the scientific name
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting, (see reference portal)
  • Cat.: Abundance categories: C = common, R = rare, V = very rare, P = present
  • Motivation categories: IV, V: Annex Species (Habitats Directive), A: National Red List data; B: Endemics; C: International Conventions; D: other reasons


Back to top

4.1 General site character

Habitat class % Cover

Total Habitat Cover


Other Site Characteristics

Isomatalan-Maasyvänlahden monimuotoinen alue sijaitsee Hailuodon kaakkoisosassa. Hanhinen ja siihen liittyvä Syökari ovat olleet erillisiä saaria, jotka maankohoamisen jatkuessa ovat kasvaneet yhteen. Syökariin ja suurelta osin myös Hanhiseen on hienoja aineksia kulkeutunut Oulu- ja Siikajokien suistoista. Syökarin maaperä koostuu osin Muhosmuodostuman savihiekkakivimoreenista, osin hienoista aineksista. Isomatalan-Maasyvänlahden alueen maalajit ovat savi ja hiesu. Isomatalan-Maasyvänlahden alueelle leimaa antavat laajat lietteiköt, jotka paljastuvat merestä matalan veden aikaan. Pääosa Isomatalan-Maasyvänlahden maanpuoleisesta ranta-alueesta on avomaita, kuten niittyjä, ruovikoita ja luhtia. Isomatalan saaren ympäristössä on laajalti puuttomia pikkusaaria ja kareja. Maisema on osin perinteisen niitto- ja laidunkulttuurin muovaamaa. Aivan Isomatalan vieressä on (rajauksen ulkopuolella) kulttuurihistoriallisesti arvokas Rautaleton kalastajakylä. Isomatalan-Maasyvänlahden merenrantaniityistä ja pajukoista sisämaahan päin on rantametsiä, jotka ovat tyypiltään reheviä harmaaleppä-, pihlaja- ja tuomilehtoja. Puna-ailakkia ja tesmaa on näissä lehdoissa runsaasti. Lehdot vaihettuvat sisämaahan päin lehtomaisiksi hieskoivikoiksi ja edelleen kangasmaisiksi metsiksi. Isomatalan-Maasyvänlahden alueella niittyjä, luhtia ja ruovikoita niitettiin 1950-1960 -luvuille saakka. Vuosittain niiton jälkeen karja ja hevoset laidunsivat alueella. Rantojen niiton lakattua ruovikot ja pensaikot ovat vallanneet alaa matalilta niityiltä. Osalla aluetta niitto ja laidunnus on aloitettu uudestaan. Tömpän niitty Isomatalan-Maasyvänlahden laajin merenrantaniitty on Tömpän niitty, joka on Perämeren rannikon laajimpia rantaniittyjä. Tömpän niitty on rantaviivan suunnassa noin kilometrin pituinen ja enimmillään 800 metriä leveä. Merenrantaniityt jatkuvat kapeana vyönä koilliseen. Tömpän niittymaiseman avaruutta laajentavat rantamatalikot, joiden laajat, satojen hehtaarien laajuiset lietteiköt paljastuvat meriveden ollessa alhaalla. Alueella on luhtakastikka- ja suolavihviläniittyjä, pensoittuneemmissa osissa on punanata- ja jokapaikansarakasvustoja. Tömpän niityn eteläosassa, johon niitot ovat keskittyneet, on mosaiikkimaisesti luhtakastikka-suolavihvilä- ja merisara- sekä punanataniittyjä. Lietteiköillä on luikka-, rönsyrölli- ja järviruokokasvustoja. Alueella on myös suolamaakasvillisuutta edustavia luoto- ja rönsysorsimoyhdyskuntia. Lajistoon kuuluvat myös ruijanesikko ja nelilehtivesikuusi Tömpän niitty on Suomen toiseksi tärkein etelänsuosirrin pesimäalue. Vielä 1990-luvun puoliväliin asti alue oli maamme tärkein kiljuhanhen levähdysalue. Ranta-alueella pesii kokonaisuudessaan monipuolinen ja arvokas kosteikkolintulajisto, mutta alueen muutonaikainen merkitys levähdys- ja ruokailualueena on vieläkin suurempi. Tuhannet kahlaajat ja vesilinnut levähtävät ja ruokailevat rantalietteellä sekä keväällä että syksyllä. Itätörmän matalikko Itätörmän hiekkainen matalikko on alueen suurin, jopa 400 hehtaaria. Matalikon itäreuna on hiekkainen ja itäisellä reunalla on säikkäketju. Matalikon keskiosissa vaihtelevat säikät ja lietteiset kuljut. Rantavoimat muokkaavat säikkiä jatkuvasti. Länsiosassa matalikko on hienoaineksisempaa. Alue on hanhien ja muiden vesilintujen tärkein parveutumismatalikko, joka elättää suurelta osin myös viereisen Isomatalan alueen runsaan lokkikannan ja vesilinnuston. Matalikkoalue on useiden muuttavien vesilintulajien kannalta koko alueen tärkein osa, sillä matalikon länsireunalla oleskelee syksyisin suuri osa lepäilevistä vesilinnuista, enimmillään useita tuhansia sorsia, jopa 1200 joutsenta ja muutamia tuhansia kahlaajia. Matalikko on luontotyyppinsä merkittävimpiä esimerkkejä koko maassa. Isomatala ja luodot Alueen eteläisin osa koostuu Isomatalan laajasta ja matalasta, pääosin rantaniittyjen ja alavien lieterantojen muodostamasta saaresta sekä lukuisista merestä kohonneista luodoista. Alue on erittäin tärkeä vesi- ja rantalintujen pesimäalue. Pohjois-Pohjanmaan suurin kalalokkiyhdyskunta pesii pääsaarella. Kesällä 3000-4000 merihanhea kerääntyy sulkasadon ajaksi alueelle. Luotojen suojassa levähtää syysmuuton aikana enimmillään useita satoja joutsenia ja tuhansia sorsia. Keväällä kiljuhanhet ruokailevat melko säännöllisesti myös Isomatalan niityillä, vaikka alueen merkitys levähdysalueena näyttää vähentyneen viime vuosina. Isomatalalla sijaitsevat maamme tärkeimmät rönsysorsimon kasvualueet: aluetta ympäröivät matalikot ovat hienoaineksisia ja niistä syntyy lajille tärkeitä primäärisiä suolamaita. Isomatala on myös Suomen merkittävin nelilehtivesikuusen esiintymisalue.

4.2 Quality and importance

Isomatalan-Maasyvänlahden alue on määritelty kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Alueella levähtää säännöllisesti useita tuhansia vesilintuja sekä kevät- että syysmuuttokauden aikana. Alue on Liminganlahden jälkeen Suomen arvokkain lintuvesi. Linnustollinen arvo perustuu biotooppien monipuolisuuteen ja laajuuteen. Alueella on hyvin huomattava merkitys vesi- ja rantalinnustolle sekä muutonaikaisena levähdysalueena että pesimäpaikkana. Suojelun kannalta tärkeimmät lajit ovat etelänsuosirri, kiljuhanhi ja laulujoutsen, joiden osalta alue on yksi maamme tärkeimmistä ellei tärkein. Erityisiä suojelutoimia vaativien lajien osalta alue on Suomen tärkeimpiä. Rantalehdot monipuolistavat alueen linnustoa. Isomatalan-Maasyvänlahden alueella esiintyvät Perämeren maankohoamisrannikon erityispiirteet edustavimmillaan. Alueella on hyvin nähtävissä maankohoamisrannikon sukkessiosarja matalikoista rantaniittyjen kautta luhtiin, pensaikkoihin ja merenrantalehtoihin ja edelleen kangasmetsiksi. Isomatalan-Maasyvänlahden alue on kasvistollisesti erittäin arvokas: alueella on runsaasti endeemejä (kotoperäisiä) ja nk. ruijannesikkoryhmän lajeja. Pohjanlahdenlauha ja uhanalainen upossarpio ovat Pohjanlahden ja perä-merensilmäruoho Perämeren endeemejä lajeja. Ruijanesikkoryhmää edustavat nimilajin lisäksi mm. somersara, vihnesara, merihanhikki, tuppivita, merisara ja nelilehtivesikuusi. Oman ryhmänsä muodostavat päälevinneisyydeltään eteläiset, mutta alueella suotuisten olojen vuoksi keskimääräistä runsaampina esiintyvät lajit, kuten käärmeenkieli, merisätkin, suolasolmukki, poimuhierakka, merirannikki, tyrni, suolasänkiö ja meriasteri. Harvinaistuneet suolamaat antavat myös oman leimansa kasvistoon. Alueella esiintyy neljä merenrannikon luontodirektiivin liitteen II kasvilajia: alueella kasvaa yli 95 prosenttia Suomen rönsysorsimokannasta ja nelilehtivesikuusen esiintymä on Suomen suurin, joten alueella on keskeinen merkitys näiden lajien suojelussa. Lisäksi alueella esiintyy ruijanesikkoryhmän nimilajia ruijanesikkoa sekä upossarpiota. Edellisten lisäksi alueella esiintyy uhanalaista ja harvinaista lajistoa, mm. paunikko, hentosätkin, lettotähtimö ja merinätkelmä. Tömpän niitty on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Niitty- ja laiduntalouden päättyminen on aiheuttanut pitkällä aikavälillä ruovikoitumista ja pensoittumista. Viime vuosina uudelleen alkanut laajaperäinen rantalaidunnus on palauttanut niittyjen maisemaa ja ominaispiirteitä. Liettyminen estää suolamaiden syntymistä veto-ojien laskualueille. Lasku-uoman kaivu on aiheuttanut vaurioita Maasyvänlahdelle. Rantametsien hakkuut ja sorsastus aiheuttavat häiriötä alueelle. Rönsysorsimon elinoloja alueella heikentää rantojen umpeenkasvu, ruovikoituminen, rehevöityminen ja rantojen liettyminen. Alueella aloitettu nautakarjan laidunnus on hillinnyt umpeenkasvua ja parantunut osaltaan rönsysorsimon elinmahdollisuuksia. Lajin pääesiintymät Isomatalan saarella ja kareilla ovat luontaista primäärisuolamaata ja siten säilyneet elinvoimaisina. Sen sijaan alueen mantereenpuoleiset esiintymät ovat syntyneet voimakkaan laidunnuksen aikana ja niiden tulevaisuus ilman hoitotoimia on epävarma. Aluetta laidunnetaan nykyisin ja esiintymä on palannut Tömpän niitylle. Umpeenkasvu on uhkatekijä muillekin avointa niittyä suosiville lajeille. Suojelutavoitteen määrittely: Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla, • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpitein, • luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein, • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site

The most important impacts and activities with high effect on the site

Negative Impacts
RankThreats and pressures [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
Positive Impacts
RankActivities, management [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]

Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both

4.4 Ownership (optional)

Any Public0
Joint or Co-Ownership0

4.5 Documentation (optional)

Markkola, J. ja Merilä, E. 1983: Hailuodon Syökari - Perämeren luontoa rikkaimmillaan. - Suomen Luonto 7-8:30-33. Niemelä, M. ja Kalpio, S. 1993: Isomatalan-Maasyvän kasvillisuuskartta. Säilytyspaikka: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Vainio, M. & Kekäläinen, H. (toim.) 1997: Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. - Alueelliset ympäristöjulkaisut 44. 245s. (julkaistu artikkeli, avainsanat: perinnemaisemat, niityt, maatalous, luonnon monimuotoisuus, Pohjois-Pohjanmaa). Markkola, S. & Merilä, E. 1998. Hailuodon Isonmatalan-Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus. Oulu. Pessa, J. 2000. Lintuvesien tila Pohjois-Pohjanmaalla. Julkaisematon raportti. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä, Hertta tietokanta. Aureola -lehden vuosikerrat ja vuosikirjat 1990-2002. Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. Arkistotiedot Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevista FINIBA- (Suomen tärkeät lintualueet) ja IBA- (kansainväli-sesti tärkeät lintualueet) kohteista. Aineistoa säilytetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Yhteyshenkilö Jorma Pessa. Lintuvesi-inventointeihin perustuvat tietolomakkeet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Havaintoaineisto kerätty pääosin vuonna 1999. Yhteyshenkilö Jorma Pessa. Lintuvesityöryhmä 1981: Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. - Komiteanmietintö 1981:32. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen arkistotiedot vuosilta 1985-1995. Uhanalaisten lintulajien seurantatiedot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimialueelta (seurannan vastuuhenkilö Jorma Pessa, toimeksiantaja ja tietojen säilyttäjä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus). Tietokantatäydennys 2016: Birdlife Suomi 2014: Kerääntyvien lintulajien esiintyminen tietyillä linnustonsuojelualueilla Tiira-lintutietopalvelun havaintojen perusteella. Raportti. Jorma Pessa/Pohjois-Pohjanmaan ELY: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kokoamat Natura-alueiden linnustoa koskevat seuranta-aineistot ja tietokannat. Metsähallitus 2012: Hailuodon Natura 2000-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi, MHGIS ja YSAGIS -tietokannat, luontotyyppiaineisto 15.11.2013 Markkola, J. 2010: 25 vuotta kiljuhanhien kevätmuuttoseurantaa Oulun seudulla. - Linnut-vuosikirja 2009: 43-50. Markkola, J. 2013: Pohjansorsimo Arctophilafulva var pendulina ja rönsysorsimo Puccinellia phryganodes. Esiintymien tila 2013. Ekologia, suojelu, hoito ja seuranta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Suomen ympäristökeskus 2014: Hertta (Eliölajit –tietojärjestelmä) 5/2014


Back to top

5.1 Designation types at national and regional level (optional):

Code Cover [%]

5.2 Relation of the described site with other sites (optional):

No information provided

5.3 Site designation (optional)

Isomatala-Maasyvänlahti on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Hailuodon jakokunnan omistamasta alueesta on perustettu luonnonsuojelualue vuonna 1996. Koko Hailuoto on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla. Valtaosa alueesta on rauhoitettu yksityismaan suojelualueeksi. Osa kiinteistöistä on hankittu valtion omistukseen luonnonsuojelutarkoituksiin .


Back to top

6.1 Body(ies) responsible for the site management:

Organisation:Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

6.2 Management Plan(s):

An actual management plan does exist:

Yes Name: :Metsähallitus 2012: Hailuodon Natura 2000-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma.

No, but in preparation

6.3 Conservation measures (optional)

No information provided



Back to top
Map delivered as PDF in electronic format (optional)