Database release:

For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)



Back to top

1.1 Type


1.2 Site code


1.3 Site name


1.4 First Compilation date


1.5 Update date


1.6 Respondent:

Name/Organisation:Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

1.7 Site indication and designation / classification dates

Date site classified as SPA:1998-08
National legal reference of SPA designationValtioneuvoston päätös
Date site proposed as SCI:1998-08
Date site confirmed as SCI: No data
Date site designated as SAC:2015-04
National legal reference of SAC designation:Asetus 354/2015


Back to top

2.1 Site-centre location [decimal degrees]:


2.2 Area [ha]


2.3 Marine area [%]


2.4 Sitelength [km]:


2.6 Biogeographical Region(s)

Boreal (0.00 %)


Back to top

3.1 Habitat types present on the site and assessment for them

Annex I Habitat types Site assessment
Code PF NP Cover [ha] Cave [number] Data quality A|B|C|D A|B|C
      RepresentativityRelative SurfaceConservationGlobal
1110  info      27.4  0.00 
1130  info      3500  0.00 
1150  info      100  0.00 
1160  info      8890  0.00 
1210  info      0.02  0.00 
1220  info      2.073  0.00 
1620  info      20  0.00 
1630  info      1250  0.00 
1640  info      0.325  0.00 
2110  info      4.39  0.00 
2130  info      3.92  0.00 
2140  info      0.698  0.00 
4030  info      0.325  0.00 
7140  info      235  0.00 
9030  info      78.2  0.00 
9050  info      43.8  0.00 
9070  info      12.3  0.00 
9080  info      7.69  0.00 
91D0  info      7.38  0.00 
  • PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
  • NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
  • Cover: decimal values can be entered
  • Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)

3.2 Species referred to in Article 4 of Directive 2009/147/EC and listed in Annex II of Directive 92/43/EEC and site evaluation for them

Species Population in the site Site assessment
G Code Scientific Name S NP T Size Unit Cat. D.qual. A|B|C|D A|B|C
      MinMax  Pop.Con.Iso.Glo.
BA223Aegolius funereus    11   
BA223Aegolius funereus     
BA223Aegolius funereus     
P1940Alisma wahlenbergii    1000  5000   
BA054Anas acuta    2500  3500   
BA054Anas acuta    75  75   
BA056Anas clypeata    100  100   
BA055Anas querquedula    18  18   
BA055Anas querquedula    40  60   
BA051Anas strepera    30  50   
BA051Anas strepera    15  15   
BA039Anser fabalis    5000  8000   
BA258Anthus cervinus    50  100   
BA091Aquila chrysaetos     
P1942Arctophila fulva    500  200000  shoots   
BA028Ardea cinerea    10   
BA169Arenaria interpres    20  50   
BA169Arenaria interpres     
BA222Asio flammeus    11  50   
BA222Asio flammeus    15   
BA059Aythya ferina     
BA061Aythya fuligula    3000  5000   
BA061Aythya fuligula    169  169   
BA062Aythya marila    10  50   
BA062Aythya marila       
BA104Bonasa bonasia    10   
BA021Botaurus stellaris    11  50   
BA021Botaurus stellaris    cmales   
BA045Branta leucopsis    11  50   
BA215Bubo bubo     
BA144Calidris alba    11  50   
BA466Calidris alpina schinzii    25  25   
BA143Calidris canutus    20  50   
BA147Calidris ferruginea    11  50   
BA146Calidris temminckii    30  50   
BA146Calidris temminckii       
BA197Chlidonias niger     
BA197Chlidonias niger       
BA081Circus aeruginosus    100  150   
BA081Circus aeruginosus    12  12  bfemales   
BA082Circus cyaneus    11  50   
BA082Circus cyaneus    bfemales   
BA083Circus macrourus     
BA084Circus pygargus     
BA084Circus pygargus        bfemales 
BA122Crex crex    cmales   
BA037Cygnus columbianus bewickii     
BA038Cygnus cygnus    1500  2500   
BA038Cygnus cygnus     
BA236Dryocopus martius     
BA236Dryocopus martius     
BA540Emberiza aureola     
BA379Emberiza hortulana         
BA379Emberiza hortulana     
BA542Emberiza rustica    10  50   
BA542Emberiza rustica     
BA098Falco columbarius    11  50   
BA103Falco peregrinus    10   
BA099Falco subbuteo    11  50   
BA099Falco subbuteo     
BA096Falco tinnunculus    11  50   
BA096Falco tinnunculus     
BA002Gavia arctica    11  50   
BA001Gavia stellata    11  50   
BA127Grus grus    501  1000   
BA127Grus grus     
BA075Haliaeetus albicilla    10  15   
P1960Hippuris tetraphylla    4000  2500000  shoots   
BA338Lanius collurio    51  100   
BA338Lanius collurio     
BA640Larus fuscus fuscus    11   
BA640Larus fuscus fuscus     
BA177Larus minutus    1000  2000   
BA177Larus minutus    152  152   
BA179Larus ridibundus    3000  4000   
BA179Larus ridibundus    1382  1382   
BA150Limicola falcinellus    100  300   
BA157Limosa lapponica    20  50   
BA156Limosa limosa    150  250   
BA156Limosa limosa    47  47   
BA272Luscinia svecica    51  100   
BA152Lymnocryptes minimus     
BA066Melanitta fusca    51  100   
BA066Melanitta fusca     
BA065Melanitta nigra    251  500   
BA065Melanitta nigra     
BA068Mergus albellus    150  300   
BA068Mergus albellus       
BA260Motacilla flava    1000  3000   
BA260Motacilla flava    35  35   
BA277Oenanthe oenanthe    30  50   
BA277Oenanthe oenanthe     
BA094Pandion haliaetus     
BA072Pernis apivorus     
BA072Pernis apivorus     
BA170Phalaropus lobatus    50  100   
BA170Phalaropus lobatus    males   
BA151Philomachus pugnax    3000  8000   
BA151Philomachus pugnax    60  60  cmales   
BA241Picoides tridactylus     
BA140Pluvialis apricaria    100  200   
BA141Pluvialis squatarola    51  100   
BA007Podiceps auritus    10   
BA007Podiceps auritus     
BA006Podiceps grisegena    10  30   
BA006Podiceps grisegena     
BA506Polysticta stelleri     
BA119Porzana porzana    cmales   
P1968Primula nutans    100000  350000  shoots   
BA195Sterna albifrons    10   
BA195Sterna albifrons     
BA190Sterna caspia    20  50   
BA190Sterna caspia     
BA193Sterna hirundo    300  500   
BA193Sterna hirundo    144  144   
BA194Sterna paradisaea    109  109   
BA194Sterna paradisaea    300  500   
BA456Surnia ulula     
BA048Tadorna tadorna    10  20   
BA048Tadorna tadorna     
BA107Tetrao tetrix    10  50   
BA161Tringa erythropus    1000  1500   
BA166Tringa glareola    3000  5000   
BA166Tringa glareola     
BA162Tringa totanus    250  500   
BA162Tringa totanus    142  142   
BA282Turdus torquatus     
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, I = Invertebrates, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Type: p = permanent, r = reproducing, c = concentration, w = wintering (for plant and non-migratory species use permanent)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the Standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting (see reference portal)
  • Abundance categories (Cat.): C = common, R = rare, V = very rare, P = present - to fill if data are deficient (DD) or in addition to population size information
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation); VP = 'Very poor' (use this category only, if not even a rough estimation of the population size can be made, in this case the fields for population size can remain empty, but the field "Abundance categories" has to be filled in)

3.3 Other important species of flora and fauna (optional)


Population in the site


Group CODE Scientific Name S NP Size Unit Cat. Species Annex Other categories
     MinMax C|R|V|PIVVABCD
Carex glareosa                   
Carex halophila                   
Carex mackenziei                   
Carex paleacea                   
Catabrosa aquatica                   
Circaea alpina                   
A113Coturnix coturnix    cmales             
Crassula aquatica                   
Deschampsia bottnica                   
Dicranomyia esbeni                   
Eleocharis quinqueflora                   
Euphrasia bottnica                   
1099Lampetra fluviatilis                   
Lathyrus japonicus subsp. maritimus                   
Odontites litoralis                   
Ophioglossum vulgatum                   
Potamogeton friesii                   
Potamogeton vaginatus                   
Potentilla anserina subsp. groenlandica                   
Puccinellia distans                   
1214Rana arvalis                   
Ranunculus reptabundus                   
Rumex pseudonatronatus                   
Salix triandra                   
Stellaria crassifolia                   
Tripleurospermum maritimum                   
  • Group: A = Amphibians, B = Birds, F = Fish, Fu = Fungi, I = Invertebrates, L = Lichens, M = Mammals, P = Plants, R = Reptiles
  • CODE: for Birds, Annex IV and V species the code as provided in the reference portal should be used in addition to the scientific name
  • S: in case that the data on species are sensitive and therefore have to be blocked for any public access enter: yes
  • NP: in case that a species is no longer present in the site enter: x (optional)
  • Unit: i = individuals, p = pairs or other units according to the standard list of population units and codes in accordance with Article 12 and 17 reporting, (see reference portal)
  • Cat.: Abundance categories: C = common, R = rare, V = very rare, P = present
  • Motivation categories: IV, V: Annex Species (Habitats Directive), A: National Red List data; B: Endemics; C: International Conventions; D: other reasons


Back to top

4.1 General site character

Habitat class % Cover

Total Habitat Cover


Other Site Characteristics

Liminganlahti on Perämeren suurin lahti, erittäin arvokas maankohomisrannikon luonnon monimuotoinen kokonaisuus ja kansainvälisesti arvokas lintukosteikko. Maankohoamisen vaikutuksesta rannat ovat jatkuvassa muutostilassa. Liminganlahdellakin rantaviiva on siirtynyt paikoin puolitoista kilometriä vajaassa sadassa vuodessa. Maankohoamisen ohella meren voimat, aallot ja virtaukset sekä jäät ja tuulet muokkaavat maisemaa. Geologia, geomorfologia, maa- ja kallioperä Liminganlahden muodon ja suunnan määräävät peruskallion painuman ohella lahden pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevat harjut. Harjujen väliin jäävän lahden selvästi havaittava piirre on maaston tasaisuus. Liminganlahti on osa geologialtaan erikoista nk. Muhosmuodostumaa, jolla kallioperä on vajonnut ja sen päälle on kerrostunut hiekkaa ja savea. Nämä ovat tiivistyneet hiekka- ja savikiveksi. Muhosmuodostuma on peruskalliota noin 100 miljoonaa vuotta nuorempi ja sen päälle ovat kerääntyneet Suomen paksuimmat irtomaapatjat. Lumijoen Selkämatalalla sekä Oulunsalon Salonpäässä maaperästä löytyy jäätikkösyntyistä lajittelematonta moreenia. Hiekkaa löytyy Oulunsalossa Purnunnokasta Nenännokkaan sekä Karvonlahden suulta. Muualla maaperä on savea ja hienoa hietaa. Hienoaineksisessa maaperässä lahden pohjassa ja rannoilla on pinta-kerroksen alla musta, runsaasti rikkiä (sulfidina) sisältävä kerros, joka hapettuessa vaalenee ja happamoituu (pH-luku jopa 2-3). Nämä ovat nk. sulfaattimaita, joita syntyi etenkin Litorina-kaudella noin 7000 vuotta sitten. Sulfaattimaiden ohella Liminganlahdella on myös kloridi- ja sulfaatti-kloridimaita, joilla puhtaista sulfaattimaista poiketen esiintyy suolakkokasvillisuutta. Maankohoaminen Maa kohoaa Liminganlahdella keskimäärin 0,8 cm vuodessa. Maankohoamista on laskettu jatkuvan vielä noin 180 metriä. Jokisuistoissa maatuminen on nopeaa; maankohoamisen ohella siihen vaikuttaa jokien kuljettamien maa-ainesten kerääntyminen ja lisääntyneen ravinnekuormituksen aiheuttama kasvillisuuden rehevöityminen. Avoimen kosteikkoalueen sijainti muuttuu koko ajan maankohoamisen vuoksi, rannalla sukkessio etenee vesikasvillisuudesta, kaislikoiden, erilaisten niittyvaiheiden kautta pensaikoihin ja edelleen lehtipuuvaltaisiksi metsiksi. Osa kasvillisuudesta eri vaiheissa on myös luhtaista. Kliimaksvaiheen havupuumetsiä Liminganlahdella on vähän. Koko sukkessiosarja erilaisine tyyppivariantteineen on arvokas. Hydrologia ja veden laatu Liminganlahden vesi on murtovettä, jonka suolapitoisuus on vain 2-3 promillea. Laajojen viljelystasankojen halki Liminganlahteen laskevat joet tuovat mukanaan makeaa vettä, jota lahden vesitilavuudesta on keskimäärin 40 %. Joet tuovat mukanaan maataloudesta ja asutuksesta peräisin olevia ravinteita, mistä johtuen lahden perukan veden laatu on heikentynyt. Myös ojitukset, metsämaan muokkaukset, Lakeuden keskuspuhdistamon jätevedet ja turvetuotanto lisäävät osaltaan lahden kuormitusta. Joet tuovat mukanaan vuosittain 60 000 tonnia liuenneita tai liettyneitä aineita. Liminganlahti on jäässä puolet vuodesta. Lahden mataluuden takia (keskisyvyys alle 3 metriä, suurin syvyys 7 metriä) voi lahdenperukkaa talvella vaivata ajoittain happikato. Biotoopit Perämeren rannikolle tyypilliset peruselementit, matalikot, rantalietteet, rantaniityt, ruovikot, hietikot ja pikkuluodot, pensaikot ja rantametsät muodostavat laajan ja monipuolisen luontotyyppien kokonaisuuden Liminganlahdella. Lisänsä biotooppivalikoimaan antavat maankohoamisrannikon erikoisuudet, merestä irti kuroutuvat fladat ja jo irti kuroutuneet kluuvit (Oulunsalon Pajulampi ja Lumijoen Kuppi). Kasvillisuus ja kasvilajisto Liminganlahden rantojen kasvillisuus on vyöhykkeistä. Mereltä maalle päin voidaan erottaa mutayrttikasvillisuus, kaislikot, ruovikot, saraikot, suolavihviläniityt, suolamaakasvillisuus, pensaikot, rantalehdot ja rantakoivikot. Kasvillisuusvyöhykesarjat vaihtelevat sen mukaan, millaisesta rannasta on kyse (hietikko-, kivikko-, avoin tai suojainen niittyranta). Limingan niityt ovat nk. puolikulttuurimaita. Vanha niitty- ja laidunkulttuuri loi ja ylläpiti linnustonkin kannalta arvokkaita matalakasvuisia niittyjä. Niitty- ja laidunkulttuurin päätyttyä järviruoko eli ryti valtasi rantoja. 1990-luvulla uudelleen alkanut ranta-alueiden laajamittainen laidunnus ja niitto ovat palauttaneet avoimia rantaniittyjä laajasti lahden eri osissa. Liminganlahden kasvistossa on kaksi erityisen mielenkiintoista lajiryhmää, nk. ruijanesikkoryhmä ja kotoperäiset eli endeemit lajit. Ruijanesikkoryhmän päälevinneisyysalue on Jää- ja Vienanmeren rannoilla, mutta sen lajeilla on myös erillisesiintymiä Pohjanlahden rannoilla. Liminganlahdella tavataan ainakin kymmenen ryhmän lajia. Eläimistö ja eläinlajisto Liminganlahti on linnustoltaan tärkein lintuvesi Suomessa. Alueelta on tavattu 33 lintudirektiivin liitteessä I mainittua lintulajia ja alueella pesii huomattava määrä Suomessa uhanalaiseksi luokiteltuja lintulajeja. Pesimälajisto on erittäin monipuolinen sisältäen lähes kaikki Suomessa esiintyvät kosteikoille ominaiset lintulajit. Useiden lajien pesimäkannat ovat maamme korkeimpia. Pesimälinnuston lisäksi alue on vähintään yhtä merkittävä muuttolintujen kerääntymis- ja sulkasatoalue. Muutonaikaiset kerääntymät ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä sillä useiden lajien kannoista jopa useita prosentteja levähtää säännöllisesti Liminganlahdella. Maisema ja kulttuuri Liminganlahden Natura-aluetta ympäröivät laajat peltoviljelyaukeat, jotka yhdessä muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan Limingan Lakeuden maisema-alueen Liminganlahden rannat ovat vuosisadan alkupuolella olleet laajasti käytössä: niiltä on korjattu rytiä ja muuta luonnonheinää talvirehuksi karjalle. Niittoperinteen katoaminen 1970-luvulle tultaessa on muuttanut Liminganlahden maisemaa; ennen avoimet niityt ovat ruovikoituneet ja pensoittuneet ja myös kasvi- ja eläinlajisto on muuttunut. Niitty- ja laidunkulttuurin luomia biotooppeja ennallistetaan ja hoidetaan aktiviivisesti. Liminganlahden perinnemaisemat Liminganlahden alueella on useita valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia. Alueen niityillä on suuri merkitys linnuston, varsinkin kahlaajien sekä merenrantaniittyjen kasvilajiston kannalta. Lahden itärannalla sijaitsevat Mäntyrannan, Sarkkirannan ja Nenännokan laitumet sekä Nenänniitty, joilla on merenrantaniittyjä ja hakamaita. Mäntyrannan ja Nenännokan laitumet ovat olleet lähes keskeytyksettä laidunkäytössä jo usean vuosikymmenen ajan. Alueiden kasvillisuus ja maisema ovat muovautuneet pitkään jatkuneen käyttöhistorian ansioista edustaviksi. Mäntyrannan laidun on tasainen ja kasvillisuudeltaan selvästi vyöhykkeinen: mereltä päin voidaan erottaa meriluikka-, luhtakastikka-tupassara- ja runsasruohoinen punanataniitty. Pensasvyöhykettä ei ole, vaan niitty vaihettuu suoraan kituliaaksi hakamaiseksi harmaalepikoksi. Myös luhtaisia ruoho- ja heinäkorpia esiintyy niityn ja metsän vaihettumisvyöhykkeessä. Niityn lajisto on edustava. Nenännokan niityllä kasvillisuus vaihtelee vyöhykkeisyyden lisäksi maaston pinnanmuotojen mukaan mosaiikkimaisesti. Yläreunassa on punanataniittyä, valtaosa niitystä on luhtakastikkavaltaista ja pienialaisesti seassa on meriluikka- ja merisarakasvustoja sekä punanata-somersara-rantanätkelmälaikkuja. Pohjukassa on suolasaraniittyä. Pajukkovyöhyke puuttuu, niitty vaihettuu suoraan hakamaiseksi harmaalepikoksi. Pienialaisesti esiintyy rantavehnähietikkoa ja kärjessä on nummimaista variksenmarja-metsälauhakasvillisuutta. Niityn kasvilajisto on edustavaa. Nenännokan laiduntamalla hoidettu alue on laajentunut yli kaksinkertaiseksi 2000-luvulla. Sarkkirannan laitumeen kuuluu mm. alavia vesisaravaltaisia rantaniittyjä, rantaluhtia ja koivikkohakaa. Niityllä on myös merisarayhdyskuntia ja kuivemmissa osissa luhtakastikan, rönsyröllin ja jokapaikansaran luonnehtimia niittyjä sekä suolamaalaikku. Sarkkirannassa laiduntamalla hoidettu alue on laajentunut merkittävästi 2000-luvulla. Nenänniitty Oulunsalossa on lähinnä suolavihvilä-luhtakastikkaniittyä. Virkkulan Hyrynranta on merenrantaniitty Liminganlahden pohjukassa. Niittykasvillisuutta luonnehtii voimakas luhtaisuus. Alueella vallitsevat luhtaiset vesisaraniityt. Ylempänä on hiukan punanata- ja luhtakastikka-valtaisia, pensoittuneita niittyjä. Alueen kasviston erikoisuus on jokipaju ja linnuston erikoisuuksia ovat mustapyrstökuiri ja mahdollisesti hävinnyt kultasirkku. Virkkulan Hyrynrannan rantaniitty on ollut karjanlaitumena 1980-luvulle asti ja jälleen 1990-luvun lopulta lähtien. Laiduntamalla hoidettu alue on laajentunut moninkertaiseksi alkuperäisestä. Pitkänokka on hyvin laaja ja tasainen niitty- ja ruovikkoalue Liminganlahden länsirannalla. Suurin osa alueesta on ollut ruovikkoa, mutta vuonna 1996 alkaneiden laajamittaisten hoito- ja kunnostustoimenpiteiden ansiosta alueen kasvillisuus on muuttumassa merenrantaniityille ominaiseksi. Alueen länsi- ja lounaisosissa on mm. rönsyröllin, luhtakastikan ja suolavihvilän luonnehtimia matalia niittyjä. Niityillä on myös suolamaata, jolla kasvaa luotosorsimoa. Suolamiden pinta-ala on kasvanut uudelleen alkaneen laidunnuksen myötä. Pitkällenokalle on perustettu viime vuosina yli 500 hehtaaria lähinnä lihakarjan laitumia. Lisäksi järviruokoa on niitetty karjanrehuksi. Pitkänokka on Suomen laajin hoidettu merenrantaniittykohde. Karvonlahden länsirannalla on Kauppilan rantalaidun, jonka merenpuoleisella osalla on rönsyrölli-luhtakastikka-suolavihviläniittyä. Merenrantaniityllä on myös mm. suola-, vihne- ja merisarayhdyskuntia. Vesirajan tuntumassa on sinikaisla- ja järviruokokasvustoja. Uusia rantalaitumia on perustettu myös monille muille paikoille eri puolille lahtea. Laiduntamalla tai niittämällä hoidettujen alueiden yhteispinta-ala oli yli 1100 hehtaaria 2010-luvun alussa.

4.2 Quality and importance

Liminganlahti on luontotyypeiltään ja lajistoltaan erittäin arvokas maankohoamisrannikon luontokohde sekä Suomen arvokkain ja myös kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Alueen linnustollinen merkitys perustuu poikkeuksellisen monimuotoiseen ja runsaaseen pesimälinnustoon sekä kansainvälisesti merkittäviin muutolla levähtäviin lintupopulaatioihin. Alue kuuluu Limingan lakeuden valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Liminganlahden kasvistoon kuuluu neljä luontodirektiivin liitteen II uhanalaista lajia: upossarpio, nelilehtivesikuusi, pohjansorsimo ja ruijanesikko. Rönsysorsimo ja lietetatar ovat esiintyneet alueella aiemmin. Alueen kasvistossa Suomen kansainvälisiä vastuulajeja edustavat upossarpio, sammakonleinikki ja perämerensilmäruoho. Valtakunnallisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja ovat paunikko, sammakonleinikki, somersara, vihnesara, perämerensilmäruoho, otalehtivita ja jokipaju. Alueellisesti uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai harvinaisia ovat käärmeenkieli, velholehti, merinätkelmä, otalehtivita ja lettotähtimö. Oman lisänsä kasvistoon tuovat kotoperäiset eli endeemit lajit, joita edustavat Perämeren kotoperäinen perämerensilmäruoho, Pohjanlahden kotoperäinen pohjanlahdenlauha ja Itämeren kotoperäinen laji upossarpio. Ruijanesikkoryhmään luettavia kasvilajeja ovat ruijanesikon, nelilehtivesikuusen, rönsy- ja pohjansorsimon lisäksi sammakonleinikki, jokipaju, tuppivita, suomenhierakka, merihanhikki, merisara, somersara, suolasara, vihnesara, merihanhikki ja suolasänkiö. Kohdassa 3.3 perusteella D on esitetty joukko Liminganlahden alueellisesti uhanalaisia, ruijanesikkoryhmään kuuluvia tai muuten tyypillisiä tai harvinaisia lajeja. Erityisen suuri merkitys Liminganlahdella on valtakunnallisestikin uhanalaiselle heinälajille, pohjansorsimolle, jonka merkittävin kasvupaikka Suomessa on Liminganlahden perukassa Liminganjoen ja Temmesjoen muodostamassa suistossa. Temmesjoen perkaus on muuttanut jokisuiston luontaisen dynamiikan, joka synnytti uusia kasvupaikkoja pohjansorsimolle. Tämän jälkeen tehdyt pienemmät ruoppaukset ovat ilmeisesti jopa säilyttäneet pohjansorsimoesiintymiä paljastamalla kasvitonta maata, jota laji vaatii kasvualustakseen. Myös toinen uhanalainen heinälaji, rönsysorsimo, on kasvanut Liminganlahdella, Lumijoen Karinpäässä, mutta esiintymä on todennäköisesti hävinnyt viime vuosien aikana kasvillisuuden muutoksista johtuen. Oulunsalon Mäntyrannan ja Nenännokan laitumet on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi. Alueiden edustava merenrantaniittykasvillisuus on muovautunut kymmenien vuosien lähes yhtäjaksoisen laidunnuksen tuloksena. Maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia edustavat Oulunsalon Sarkkirannan laitumet, Kempeleen Nenänniitty, Limingan Hyrynrannan laidun ja Lumijoen Pitkänokan laidun, joiden kasvillisuus on myös edustavaa. Pitkällänokalla Limingan lakeuden rantamaisema on avarimmillaan ja alueen arvo on noussut uudelleen aloitetun laidunnuksen ansiosta. Paikallisesti arvokkaita perinnemaisemakohteita ovat Oulunsalon Purnunnokan merenrantaniitty ja metsälaidun sekä Lumijoen Kauppilan rantalaitumen merenrantaniityt. Lahden alueella sijaitsee edellä lueteltujen lisäksi useita muita pääosin laiduntamalla hoidettuja rantaniittyjä, joilla on huomattavia perinnemaisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoja. Kaikki matalakasvuiset rantaniityt ovat sekä kasvillisuudeltaan että linnustoltaan erittäin arvokkaita. Liminganlahden pesivä lintulajisto on erittäin edustava: siinä yhdistyvät levinneisyydeltään sekä pohjoiset, eteläiset että itäiset lajit. Pesivien lintulajien kokonaismäärä on erittäin korkea, monien lajien osalta parimäärät ovat maamme korkeimpia. Tärkeimpiä pesimälajeja ovat etelänsuosirri, mustapyrstökuiri, suokukko, punajalkaviklo, vesipääsky, harmaasorsa, jouhisorsa, ristisorsa, tukkasotka, pikkulokki, ruskosuohaukka ja kaulushaikara, joiden Suomessa pesivästä kannasta merkittävä osa pesii Liminganlahdella. Osalle näistä lajeista Liminganlahti on maamme tärkein pesimäalue. Siperialaiseen lajistoon kuuluva harvinainen ja Suomessa äärimmäisen uhanalainen kultasirkku on pesinyt aiemmin Liminganlahdella, mutta lajin laaja-alaisen kannanromahduksen seurauksena populaatio on todennäköisesti hävinnyt Liminganlahdelta ja mahdollisesti koko Suomesta. Lajille sopivaa elinympäristöä on alueella kuitenkin runsaasti. Liminganlahti on monien lintulajien osalta maamme tärkein muutonaikainen levähdys- ja kerääntymisalue. Alueella levähtää säännöllisesti 10 000-20 000 vesilintua samanaikaisesti. Myös kahlaajia voi keväällä olla lahdella yli 10 000 yksilöä samanaikaisesti. Liminganlahti on keväisin Suomen tärkein metsähanhien levähdyspaikka; hanhia on laskettu yli 9 000 yksilöä samanaikaisesti. On arvioitu, että vähintään kolmasosa koko Fennoskandian metsähanhikannasta (15 000-20 000 yksilöä) levähtää alueella kevätmuutolla . Joutsenia levähtää keväisin ja syksyisin noin 1 500-2 500 yksilöä. Lisäksi Liminganlahti on yksi Suomen kolmesta tärkeimmästä kiljuhanhen levähdysalueesta. Suomen ja joillakin lajeilla Euroopan mittakaavassakin tarkasteltuna hyvin merkittäviä kerääntymiä havaitaan myös jouhisorsalla, harmaasorsalla, tukkasotkalla, uivelolla, ruskosuohaukalla, kurjella, pikkulokilla, pikkutiiralla, jänkäsirriäisellä, mustapyrstökuirilla, suokukolla, mustaviklolla ja lirolla. Myös sulkasadon aikaisena kerääntymisalueena Liminganlahti on merkittävä. Liminganlahti on kalataloudellisesti merkittävä. Lahdella on suuri merkitys kalojen lisääntymisalueena ja poikasten kasvualueena. Perinteinen niitto- ja laidunkäyttö päättyi 1970-luvun alussa ja sen seurauksena monille lintu- ja kasvilajeille tärkeät elinympäristöt vähenivät. 1990-luvulla alkanut rantalaidunnuksen uusi valtakausi on parantanut merkittävästi niittyjen ja niillä elävän eliölajiston tilaa. Suojelualueen ulkopuolella ja osin sisälläkin aiemmin tehdyt ojitukset ovat pirstoneet aluetta ja aiheuttaneet muutoksia luontotyypeissä ja elinympäristöissä. Jokien tuomat ravinteet heikentävät matalan lahden veden laatua ja aiheuttavat edelleen rehevöitymistä. Metsästys oli 1990-luvun loppuvuosiin asti metsästyslain puitteissa vapaata ja saalismäärät suhteessa alueen omaan sorsalintukantaan ja poikastuottoon ovat olleet suuret. Ensimmäiset laajat luonnonsuojelulain mukaiset rauhoitusalueet, joilla metsästys on kielletty, perustettiin Limingan Virkkulaan ja Rantakylään vuonna 1998. Tämän jälkeen metsästysrauhoitusalueita on perustettu lisää ja ne kattavat Liminganlahdesta lähes neljänneksen. Metsästyksen rajoittaminen on alueen huomattavan merkityksen takia tarpeen, sillä alueella levähtävien lajien erittäin merkittävien populaatioiden häiriötöntä oleskelua ei voida muuten turvata. Lisäksi vaikeasti tunnistettavat rauhoitetut vesilinnut ovat vaarassa joutua ammutuiksi. Liminganlahti on yksi Oulun seudun merkittävimmistä luontoretkeily- ja -matkailukohteista. Lahden eteärannalla Virkkulassa sijaitsee Liminganlahden luontokeskus, jossa vierailee vuosittain yli 50 000 vierasta. Liminganlahti on myös merkittävä tutkimus- ja opetuskohde. Alueella jo vuosikymmeniä jatkunut monialainen luonnontieteellinen tutkimus ja seuranta muodostavat ainutlaatuisen perustan pitkäaikaismuutosten seurannalle. Alueen suojelutavoite: Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä • luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein, • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site

The most important impacts and activities with high effect on the site

Negative Impacts
RankThreats and pressures [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
Positive Impacts
RankActivities, management [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]

Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both

4.4 Ownership (optional)

Any Public0
Joint or Co-Ownership0

4.5 Documentation

Hämeenaho, R., Markkola, J., Ohtonen, A., Ojanen, M., Pessa, J. ja Siira, J. 1993: Liminganlahti. Pohjoinen. Oulu. - (em. teoksessa kattava kirjallisuusluettelo Liminganlahdesta) Markkola, J., Merilä, E. & Siira, J. 1996: Rönsysorsimon (Puccinellia phryganodes) suojelusuunnitelma. - Perämeren tutkimusaseman monisteita 20. 46 s. Pessa, J. 1996: Vesilintujen suojelun ja metsästyksen yhteensovittaminen Liminganlahdella. -Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus/ Life-projekti. Julkaisematon raportti. Siira, J. 1994: Liminganlahden muuttuva linnusto. - Aureola 19:95-103. Siira, J. & Pessa, J. 1992: Liminganlahden ranta-alueiden nykytila sekä suojelun ja hoidon tarve. - Perämeren tutkimusaseman monisteita 21. Oulun yliopisto, Oulu. 161 s. Ympäristöministeriö 1992: Erityissuojelua vaativat vesistöt. Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietintö. - Työryhmän mietintö 1992:63. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Vainio, M. & Kekäläinen, H. (toim.) 1997: Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. - Alueelliset ympäristöjulkaisut 44. 245s. (julkaistu artikkeli, avainsanat: perinnemaisemat, niityt, maatalous, luonnon monimuotoisuus, Pohjois-Pohjanmaa). BirdLife Suomen ja Syken IBA-laskennat v.1991-1996. Pessa, J. 2000. Lintuvesien tila Pohjois-Pohjanmaalla. Julkaisematon raportti. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä, Hertta tietokanta. Siira, J. 1997: Pohjansorsimotutkimukset Liminganlahdella vuonna 1997. Raportti Pohjois-Pohjanman ympäristökeskukselle. Siira, J. 2002: Liminganlahden pesimälinnusto vuosina 1953-2001. - Linnut -vuosikirja 2001. BirdLife Suomi. Aureola -lehden vuosikerrat ja vuosikirjat 1990-2002. Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. Arkistotiedot Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevista FINIBA- (Suomen tärkeät lintualueet) ja IBA- (kansainväli-sesti tärkeät lintualueet) kohteista. Aineistoa säilytetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Yhteyshenkilö Jorma Pessa. Lintuvesi-inventointeihin perustuvat tietolomakkeet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Havaintoaineisto kerätty pääosin vuonna 1999. Yhteyshenkilö Jorma Pessa. Lintuvesityöryhmä 1981: Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. - Komiteanmietintö 1981:32. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen arkistotiedot vuosilta 1985-1995. Uhanalaisten lintulajien seurantatiedot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimialueelta (seurannan vastuuhenkilö Jorma Pessa, toimeksiantaja ja tietojen säilyttäjä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus). Tietokantatäydennys 2016: Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi, MHGIS ja YSAGIS -tietokannat., luontotyyppiaineisto 15.11.2013 Birdlife Suomi 2014: Kerääntyvien lintulajien esiintyminen tietyillä linnustonsuojelualueilla Tiira-lintutietopalvelun havaintojen perusteella. Raportti. Pessa, J. ja Anttila, I. 1998: Liminganlahden ja Ison Matalan - Maasyvänlahden kestävän käytön yleissuunnitelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 90. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Jorma Pessa/Pohjois-Pohjanmaan ELY: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kokoamat Natura-alueiden linnustoa koskevat seuranta-aineistot ja tietokannat. Suomen ympäristökeskus 2014: Hertta (eliölajit –tietokanta) 5/2014 Markkola, J. 2013: Pohjansorsimo Arctophila fulva var pendulina ja rönsysorsimo Puccinellia phryganodes. Esiintymien tila 2013. Ekologia, suojelu, hoito ja seuranta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.


Back to top

5.1 Designation types at national and regional level:

Code Cover [%]

5.3 Site designation (optional)

Liminganlahti on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi ja kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alue on Project Mar-ohjelman kohde. Se on myös pohjoismaisten lintuvesien luettelon kohde. Liminganlahden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla. Valtaosa alueesta on suojeltu yksityismaiden luonnnsuojelualueina. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.


Back to top

6.1 Body(ies) responsible for the site management:

Organisation:Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

6.2 Management Plan(s):

An actual management plan does exist:

Yes Name: Pessa, J. ja Anttila, I. 1998: Liminganlahden ja Ison Matalan - Maasyvänlahden kestävän käytön yleissuunnitelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 90. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.

No, but in preparation



Back to top No data