Database release:
SDF
NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM

For Special Protection Areas (SPA),
Proposed Sites for Community Importance (pSCI),
Sites of Community Importance (SCI) and
for Special Areas of Conservation (SAC)

TABLE OF CONTENTS

1. SITE IDENTIFICATION

Back to top

1.1 Type

B

1.2 Site code

FI1102201

1.3 Site name

Haarasuo

1.4 First Compilation date

1996-10

1.5 Update date

2018-12

1.6 Respondent:

Name/Organisation:Metsähallitus
Address:               
Email:

1.7 Site indication and designation / classification dates

Date site proposed as SCI:1998-08
Date site confirmed as SCI: No data
Date site designated as SAC:2015-04
National legal reference of SAC designation:Asetus 354/2015

2. SITE LOCATION

Back to top

2.1 Site-centre location [decimal degrees]:

Longitude:25.028900
Latitude:64.780000

2.2 Area [ha]

683.0000

2.3 Marine area [%]

0.0000

2.4 Sitelength [km]:

0.00

2.6 Biogeographical Region(s)

Boreal (0.00 %)

3. ECOLOGICAL INFORMATION

Back to top

3.1 Habitat types present on the site and assessment for them

Annex I Habitat types Site assessment
Code PF NP Cover [ha] Cave [number] Data quality A|B|C|D A|B|C
      RepresentativityRelative SurfaceConservationGlobal
7310  info      526  0.00 
9080  info      1.65  0.00 
91D0  info      97.2  0.00 
  • PF: for the habitat types that can have a non-priority as well as a priority form (6210, 7130, 9430) enter "X" in the column PF to indicate the priority form.
  • NP: in case that a habitat type no longer exists in the site enter: x (optional)
  • Cover: decimal values can be entered
  • Caves: for habitat types 8310, 8330 (caves) enter the number of caves if estimated surface is not available.
  • Data quality: G = 'Good' (e.g. based on surveys); M = 'Moderate' (e.g. based on partial data with some extrapolation); P = 'Poor' (e.g. rough estimation)

4. SITE DESCRIPTION

Back to top

4.1 General site character

Habitat class % Cover
N0790.00
N1710.00

Total Habitat Cover

100

Other Site Characteristics

Haarasuolla on laajahko aapasuosysteemi, joka koostuu useista hiekkakaartojen välisistä suoaltaista. Alue on hyvin loivapiirteistä Pohjanmaan rannikkoseutua, jossa maakerrokset ovat suhteellisen paksut ja kalliopaljastumia on hyvin vähän. Soiden ja metsien ravinteisuuteen alueella vaikuttaa ratkaisevimmin maaperätekijöistä johtuva pohjaveden muodostumis- ja purkautumiskuvio sekä korkeustasosta johtuva soiden kehitysaste. Alueen merkittävin maaperämuodostuma on mittava, hiekkainen harjujakso. Tällä alueella harjujaksolle on ominaista se, että rantavoimat ovat levittäneet hiekkaista ainesta laajalti keskusharjun ympärille. Alkuperäinen harjuselänne on tasoittunut hyvin matalaksi tai jopa peittynyt ja muinaisen merenrannan suuntaan asettuneet rantavallit ja rantadyynit ovat usein näkyvimpiä maastonmuotoja. Suuri joukko näitä rantavalleja eli kaartoja kulkee yhtenäisinä useita kilometrejä Haarasuon poikki. Suot ovat tyypillisesti syntyneet harjujakson kohdalla olevien hiekkaisten vallien välisiin painanteisiin. Tällaiset suot ovat kasvillisuudeltaan ja toiminnaltaan hyvin omaleimaisia. Läpäisevän hiekan ja soran päällä olevista altaiden osista suovedet voivat usein suotautua alla olevaan pohjaveteen ja tällaiset kohdat ovat kehittyneet erikoisen ohutturpeisiksi ja vesitilanteeltaan vaihteleviksi. Kasvillisuudeltaan ne ovat karuja, mutta niihin voi liittyä harvinaista lajistoa. Muodostuvat pohjavedet saattavat sitten paksuissa, läpäisevissä maakerroksissa kulkeutua kauas muodostumisalueeltaan ja purkautua laaja-alaisesti suosysteemien mataliin keskiosiin. Tällaiset rehevimmät pohjaveden purkautumisalueet ovat yleensä joutuneet ojitusten ja pellonraivausten muuttamiksi. Haarasuolla kaartojen väliset suot ovat laajalti varsin tasaisia ja märkiä rimpinevoja. Puustoiset rämeet keskittyvät hiekkakaartojen reunamille, missä laaja-alaisimpia ovat ohutturpeiset isovarpurämeet. Rimpi-jänne-topografia on suolla heikosti kehittynyt. Tiivispohjaisilla osilla vedet virtaavat normaalin aapasuon tapaan soiden pintakerrosta myöten. Patoavien vallien edustoilla on usein kausittain tulvaisia avovetisiäkin rimpiä. Tällaisista paikoista vesiä pystyy suotautumaan hiekkavallien läpi alemmille suoaltaille. Suot ovat yleensä karun puoleisia, oligotrofisia tai heikosti mesotrofisia. Tämä viittaa siihen, että soille mahdollisesti purkautuvat pohjavedet ovat määriltään vähäisiä tai kulkeutuvat hiekassa vain lyhyen matkan. Alueellinen pohjavesien purkautuminen tapahtuu todennäköisesti suojelualueen alapuolisilla ojitetuilla ja pelloiksi raivatuilla alueilla. Suoalue on noin 30-35 m merenpinnan yläpuolella, joten se on vielä suoyhdistymäksi kohtalaisen nuori (primäärisesti soistuneilta osiltaan vajaan 4000 vuoden ikäinen). Tämä voi osaltaan vaikuttaa ombrotrofisten osien laajuuteen. Suomen soiden alueellisessa tarkastelussa aapasoiden ja keidassoiden raja on usein vedetty Haarasuon tienoilta. Kehittymiseen vaikuttavat ilmaston lisäksi kuitenkin myös paikalliset tekijät, etenkin veden valumasuhteet. Näin keidassoita syntyy erityisesti paikallisille vedenjakajille. Pääosalle Haarasuota tulee huomattavan paljon valumavesiä suon lounaispuoliselta valuma-alueelta. Nämä seikat edistävät aapasuolle tyypillisten piirteiden säilymistä näiden soiden kasvaessa. Suon lounaislaidan rahkamättäikkö alkaa kuitenkin jo olla samantapaista ruskorahkakeidassuota, joka vallitsee yläpuolisen Revonnevan vedenjakaja-alueilla Alueen metsät ovat pääasiassa soiden keskellä olevilla kapeilla hiekkavalleilla ja selänteillä olevia kuivia ja kuivahkoja kankaita. Tuoreita metsätyyppejä on erittäin vähän, samoin korpia. Kaikki metsäalueet ovat olleet normaalissa talouskäytössä viime vuosiin saakka. Tyypillisimmin metsät ovat nuorehkoja männiköitä.

4.2 Quality and importance

Haarasuo on parhaita esimerkkejä Pohjanmaan tietyille osille tyypillisestä rantakaartosuosta, jossa suosysteemi koostuu hiekkavallien patoamista erillisistä suoaltaista. Huhtaneva-Luminevan, Haarasuon ja Revonneva-Ruonnevan Natura-alueet sijaitsevat aikaisemmin yhtenäisen rantakaartosoiden alueen ojittamatta jääneillä osilla. Suot ovat aikaisemmin muodostaneet jokseenkin yhtenäisen suosysteemin koko Lumijoen latvaosan ympärille. Nykyisin jäljellä olevat ovat erillään toisistaan, mutta kuitenkin niin lähellä toisiaan, että esim. linnusto pystyy leviämään alueelta toiselle. Alue on myös varsin lähellä merenrantaa ja etenkin Liminganlahden laajoja niittyjä ja tämäkin vaikuttaa lajistoon. Alueen suojelutavoite: Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: -alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, -luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

4.3 Threats, pressures and activities with impacts on the site

The most important impacts and activities with high effect on the site

Negative Impacts
RankThreats and pressures [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]
MJ02.01b
Positive Impacts
RankActivities, management [code]Pollution (optional) [code]inside/outside [i|o|b]

Rank: H = high, M = medium, L = low
Pollution: N = Nitrogen input, P = Phosphor/Phosphate input, A = Acid input/acidification,
T = toxic inorganic chemicals, O = toxic organic chemicals, X = Mixed pollutions
i = inside, o = outside, b = both

4.4 Ownership (optional)

Type[%]
PublicNational/Federal0
State/Province0
Local/Municipal0
Any Public0
Joint or Co-Ownership0
Private1
Unknown0
sum100

4.5 Documentation

Rajasärkkä, A. 1996: Pohjanmaan puistoalueen linnuston linjalaskennat 1996. - Julkaisematon selvitys. Metsähallitus. Tietokantatäydennys 2016: Metsähallitus 2012: Revonneva–Ruonnevan, Haarasuon ja Huhtaneva–Luminevan Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2010–2025. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 117. Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi. MHGIS ja YSAGIS -tietokannat, luontotyyppi-aineisto 15.11.2013. Metsähallitus 2013: Linnuston linjalaskennat. Rehell, Sakari 2010: Haarasuon ennallistamisen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus, julkaisematon suunnitelma. Dno 2829/42/2010.

5. SITE PROTECTION STATUS

Back to top

5.1 Designation types at national and regional level:

Code Cover [%]
FI00100.00

5.3 Site designation (optional)

Soidensuojelun perusohjelman kohde B3.11. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin.

6. SITE MANAGEMENT

Back to top

6.1 Body(ies) responsible for the site management:

Organisation:Metsähallitus
Address:
Email:

6.2 Management Plan(s):

An actual management plan does exist:

X
Yes Name: Rehell, Sakari 2010: Haarasuon ennallistamisen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus, julkaisematon suunnitelma. Dno 2829/42/2010. Metsähallitus 2012: Revonneva–Ruonnevan, Haarasuon ja Huhtaneva–Luminevan Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2010–2025. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 117
Link:

No, but in preparation
No

 

7. MAP OF THE SITE

Back to top No data

SITE DISPLAY